Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvin suurta luottamusta herättävää se, että uuden hallituksen rakentaminen ja hallitusohjelma kyettiin toteuttamaan hyvin nopeasti ja määrätietoisesti, ja se tietysti osoittaa hallitusyhteistyön toimivuuden mutta myös sitten sen, että suomalainen demokratia on hyvin vahvaa ja toimii.
Uusi hallitusohjelma sisältää, aivan oikein, keskeisen tavoitteen siitä, että Suomen tulee palata euroalueen ensimmäisten maiden joukossa unionin vakautuskriteereitten mukaiseen kuntoon. Hallitus siis sitoutuu, aivan oikein, siihen, että Suomen julkisen talouden alijäämää vuonna 2011 on supistettava selvästi, siis selvästi, alle unionin vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin alijäämärajan.
Tuohon julkiseen talouteen liittyen pidän myös erittäin hyvänä, että ohjelmassa nostetaan esille kuntatalouden kehysmenettely, jolla kannustetaan mutta epäilemättä myös pakotetaan kuntakenttää ratkaisuihin, joilla palveluitten saatavuus koko Suomessa turvataan kuitenkin jatkaen Paras-hanketta.
Hallituksen tavoitteena on luoda puitteet ennusteita nopeammalle talouskasvulle ja korkeammalle työllisyydelle koko maassa. On selvää, että työllisyydestä on huolehdittava, ja aivan erityisesti on panostettava nuorisotyöttömyyden hoitoon.
Hallituksen tulee huolehtia maan kaikkien alueitten kehittämisestä, ja tästä näkökulmasta onkin välttämätöntä, että koko maan kattavalle infran rakentamiselle luodaan edellytykset. Onkin syytä odottaa ja vaatia, että hallitusohjelman kirjaus siitä, että selvitetään, millä budjetti- ja rahoitusmenettelyllä suuret infrainvestoinnit kyetään hoitamaan tarkoituksenmukaisesti, toteutetaan pikaisesti.
Jo ensi viikon ydinvoimakeskustelujenkin osalta on erittäin tärkeää, että hallitusohjelmassa selkeästi linjataan, että hallitus toteuttaa uusiutuvan energiavelvoitepaketin edellyttämät lainsäädäntöhankkeet ja tekee sitovat päätökset koko paketin tarvitsemasta rahoituksesta. Tämä kirjaus oli muun muassa itselleni yksi hallitusohjelman aivan välttämättömiä kirjauksia.
Hallitusohjelmassa on myös todettu, että hallitus huolehtii osaamisen, työn ja yrittämisen edellytyksistä koko maassa. Osaamisen osalta tämän on tarkoitettava sitä, että Suomessa tulee olla jokaiseen maakuntaan toimintansa ulottava yliopisto- ja korkeakouluverkko, joka mahdollistaa sekä huippututkimuksen että alueellisen palvelu- ja kehittämistehtävän. Onkin aivan välttämätöntä, että hallitus tarkastelee tässä yhteydessä myös yliopistolain epäkohtia ja arvioi entistä selkeämmin yliopistojen sivutoimipisteitten asemaa ja rahoitusta, jotta koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu. On siis selvää, että tässä keskustelussa tähän kokonaisuuteen liittyy myös paljon puhutun Kajaanin opettajankoulutuksen aseman uusi arviointi.
Hallitusohjelman kirjaus yrittämisen edellytysten turvaamisesta pitää sisällään luonnollisesti myös maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksistä huolehtimisen. Erityisesti maatalouden kannattavuuden parantamiseen on löydettävä keinoja. On myös välttämätöntä, että uusi hallitus toteuttaa ne lupaukset, joita Vanhasen toisen hallituksen ohjelmasta on vielä toteuttamatta. Erityisesti on kyettävä luomaan vakautta ja pitkäjänteisyyttä maatalouden harjoittamiseen.
Metsätalouden kehittämisen osalta on tietysti välttämätöntä, että kestävän metsätalouden rahoitus turvataan riittävin Kemera-varoin, ja tämän osalta on tietysti välttämätöntä, että jo tämän vuoden tulevissa lisätalousarvioissa huomioidaan ne tämän vuoden vajeet, mitä tuossa kestävän metsätalouden rahoittamisessa esiintyy.