Eduskunnan viikko

Torstai 22.6.2017

Timon viikkokirje 22.6.2017

Viime viikon jälkilöylyt koettiin eduskunnassa maanantaina, kun eduskunta keskusteli hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta. Taustalla oli perussuomalaisten hajaantuminen. On surullista, että jakaantunut ryhmä pesi pyykkiä eduskuntasalissa värikkäin sanankääntein. Tuollaiset keskustelut tulisi mielestäni käydä muualla.

Pääministeri Juha Sipilä osoitti johtajuutta koko prosessin aikana. On oikein, että muuttuneessa tilanteessa hallitus antoi tiedonannon eduskunnalle. Parlamentarismin ydinhän on siinä, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Pääministerin on varmistettava kaikissa eteen tulevissa tilanteissa hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Eduskunta päätti tiistaina, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta äänin 104-85.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 16.6.2017

Timon viikkokirje 16.6.2017

Huh, huh, mikä viikko takana!  Yllättäviä tilanteita ja käänteitä, mutta tästäkin selvittiin. Suomi oli hallituskriisin partaalla. Kriisitilanne oli aito, vaikka muutama median toimittaja yrittää tietää enemmän kuin tietää.

Keskustan eduskuntaryhmällä kokoonnuimme useana iltana Kesärantaan, pääministerin virka-asunnolle pohtimaan tilannetta. Hallituskriisi lähti liikkeelle perussuomalaisten puoluekokouksesta, jossa halla-aholaiset/nuivat putsasivat pöydän.

Lue lisää »

Puut eivät saa mädäntyä metsiin

Perjantai 9.6.2017

Kainuun Sanomat 9.6.2017

Kajaanilainen kaupunginvaltuutettu Silja Keränen (vihr.) otti kantaa Kainuun biotuotetehdas eli KaiCell Fibers –hankkeeseen (KS 6.6.2017). Keränen kritisoi hanketta rahoittavan Kainuun Liiton roolia ja katsoi, että toteutuessaan tehdas vaarantaa metsätalouden kestävyyden Kainuussa. En ymmärrä Keräsen näkemyksiä.

Hämmästelen suuresti sitä, että Vihreät - Keräsen suulla - kyseenalaistavat koko Kainuulle merkittävän biotaloushankkeen. On muistettava, että biotaloushankkeilla monipuolistetaan metsänkäyttöä kestävällä tavalla kautta maan.

Suomessa metsien kestävästä kasvusta käytetään tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Ruotsissa ollaan hyvin lähellä suurinta mahdollista kestävää käyttöä. Hyvä hoito ja puun kasvun lisääminen on ilmastonkin näkökulmasta erinomainen ilmastoteko. Puut eivät saa lahota metsiin. Metsiemme kasvua on mahdollista edelleen lisätä.

Kainuussa on puuntuotannossa kolme neljäsosaa eli 74,5 % metsätalousmaasta. Kokonaan hakkuiden ulkopuolella on 317 000 hehtaaria eli 15,5 % metsätalousmaan alasta.

Laajin suojeluperuste on ollut puiden vanhuus. Vanhojen metsien suojelu on ilmastopoliittisesti huono asia, koska lahotessaan vanhat kuusikot muuttuvat hiilidioksidipäästöiksi. Vaikka hakkuut lisääntyvät, metsien suojelualueet säilyvät. Tämä on syytä muistaa.

Paltamon tehdas käyttää kuitupuuta - pääosin harvennushakkuista. Harvennushakkuut parantavat virkistysarvoja, eivätkä uhkaa monimuotoisuutta. Tällä hetkellähän Kainuu on kuitupuukaupassa reservaatti. Metsien hyvä hoito ja kasvun säilyminen sekä lisääminen vaativat kuitenkin harvennushakkuiden tekemistä ajallaan. Tätä vaatii myös sahateollisuuden tarvitsema tukkipuuston järeytyminen.

Käytännössä KaiCell Fibersin tarpeen osalta kyse ei ole mistään jättihakkuista, vaan metsien hakkuiden tekemisestä kasvun ja talouden kannalta oikeaan aikaan.

Metsätalouden työpaikat hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko maakunnan elinvoimaan. Ja työpaikkojahan tämä maakunta tarvitsee.

On myös muistettava, että selluntuottamisen lisäksi KaiCell Fibers avaa mahdollisuuden metsäteollisuuden ja muun prosessiteollisuuden uudistumiselle. Tässäkin mielessä uusi toimija on aidosti tervetullut.  Tässä ollaan luomassa Kainuuseen uutta metsäklusteria.

Hanke on Kainuulle mahdollisuus, ei uhka.

Keränen kritisoi kirjoituksessaan maakuntaliiton roolia hankkeessa. On muistettava, että Kainuun liitto on aluekehitysviranomainen. Kainuun aluekehittämisen ohjenuora on maakuntaohjelma, jossa elinkeinojen kehittäminen on ykkösasia ja biotalous keskeinen kärki. Biotalouden päähankkeeksi on edelleen valittu biotuotetehdas. Näiden linjausten mukaan minä hallituksen puheenjohtajana, Kainuun liiton muu johto ja henkilöstö toimii ja on toiminut tässäkin tapauksessa. 

Lisäksi Keränen mainitsi julkisen rahan käytön hankkeessa.  Ilman näitä panostuksia Kainuu ei olisi lainkaan tavoittelemassa teollista investointia, joka on suuruusluokaltaan suurin tällä hetkellä realistinen työpaikkoja ja aluetalouden tuloja lisäävä hanke. Jatkossa rahoitus tulee yksityisiltä toimijoilta, mahdollisesti pienessä määrin vielä muilta julkisilta toimijoilta (esim. Tekes tai Eu-rahoitus). Investointi on mittava noin 880 miljoonaa euroa.

Kainuun on kyettävä uudistamaan ja monipuolistamaan elinkeinoelämäänsä, parantamaan kilpailukykyään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja vaurastumaan kansainvälisen kasvun ansiosta. Tähän tämä hanke antaa erinomaisen mahdollisuuden.

Timo Korhonen

Kainuun maakuntahallituksen pj.

Kansanedustaja (kesk.)

Eduskunnan viikko

Perjantai 9.6.2017

Timon viikkokirje 9.6.2017

Tällä viikolla eduskunnassa on ollut kova kuhina. Presidentinvaalien ehdokasasettelu on selkiintynyt todella paljon Niinistön ilmoituksen myötä. Demarit tosin tuskailevat oman presidenttiehdokkaan nimeämisen kanssa.  Perussuomalaiset valmistautuvat viikonlopun puoluekokoukseen, josta on tulossa jännittävä spektaakkeli Terhon ja Halla-ahon välillä. Arvioni mukaan puoluekokouspuhe tulee ratkaisemaan valinnan.

 

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 2.6.2017

Timon viikkokirje 2.6.2017

Tällä viikolla olemme keskustelleet eduskunnassa Suomen taloudesta ja työllisyydestä, lisätalousarviosta tälle vuodelle, ulko- ja turvallispolitiikasta, EU:n tulevaisuudesta sekä alkoholipolitiikasta.

Myös maailmalta kuuluu kummia, kun Yhdysvaltain presidentti Trump on sanomassa hyvästejä Pariisin ilmastosopimukselle. Olen pettynyt Yhdysvaltain ratkaisuun. Mahtimaa osoittaa ratkaisullaan piittaamattomuutta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tämä tulee olemaan arvioni mukaan kova kolaus maan kansainväliselle maineelle. Ministeri Tiilikainen sen sanoi "Trump teki USAsta pienemmän kuin koskaan".

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 26.5.2017

Timon viikkokirje 26.5.2017

Helatorstai oli surun päivä meille suomalaisille. Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus pidettiin eilen Helsingin Tuomiokirkossa. Osallistuin Koiviston viimeiselle matkalle hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana. Siunaustilaisuus oli juhlava ja arvokas, joka teki kunniaa presidentin tekemälle työlle.

Emerituspiispa Eero Huovisen ja Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheet olivat koskettavia ja toivat esille hienolla tavalla sen, millainen maan isä Koivisto oli. Hän oli talousmies, ulkopolitiikan osaaja, parlamentarismin puolustaja sekä ihmisläheinen valtiomies. Vaikka Koiviston myötä päättyy yksi aikakausi, hänen tekonsa jäävät elämään.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 19.5.2017 klo 15:28

Timon viikkokirje 19.5.2017

Viime viikonloppuna otimme vastaan uutisen presidentti Mauno Koiviston kuolemasta. Koivisto nukkui pois 93-vuotiaana.

On syytä tuntea syvää kiitollisuutta Mauno Koivistolle hänen elämäntyöstään Suomen hyväksi. Presidentti Koivisto oli keskeisellä tavalla luotsaamassa Suomea uuteen aikaan. Hänen presidenttikausilleen mahtuivat Neuvostoliiton hajoaminen sekä Suomen yhdentyminen Eurooppaan. Hän oli luotettu valtiomies yli puoluerajojen.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 12.5.2017

Timon viikkokirje 12.5.2017

Eduskunnassa on ollut vauhdikas viikko. Tällä viikolla olemme keskustelleet esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta sekä hallintarekisteristä. Alkuviikosta julkaistiin myös tuore puoluegallup. Kyseessä on kuitenkin väliaikatieto, jonka pohjalta ei pidä tehdä liian suuria johtopäätöksiä. Sivuille ei pidä liikaa vilkuilla, vaan on keskityttävä omaan tekemiseen. Monet Keskustankin tavoitteet ovat menossa eteenpäin, mutta ne pitää viedä nyt maaliin.

Lue lisää »

Suomalaisen työn puolesta

Perjantai 5.5.2017

Kainuun Sanomat 5.5.2017

Suomalaisen työn puolesta

PM Sipilän hallitus panosti puoliväliriihessään työllisyyteen, turvallisuuteen ja välittämiseen. Keskustelimme hallituksen paketista keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa.

Suomen pitkällinen syöksykierre on katkaistu ja taloutemme perusta on parempi kuin vuosiin. Suomalainen työ käy jälleen kaupaksi.

Mm. Teknologiateollisuuden julkaisemat näkymät ovat rohkaisevia. Toimialan yritysten kasvu on kiihtynyt viime vuoden lopulta alkaen. Uusien tilausten määrä hypähti nyt tammi–maaliskuussa 13 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli noin 34.000 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Toistan tässäkin sen, että Sipilän hallituksen työllisyyslinja on kohdellut Kainuun maakuntaa ja kainuulaisia erityisen hyvin.

Kainuussa kokonaistyöttömyys on laskenut koko maan nopeinta vauhtia ja pitkäaikaistyöttömyys sitäkin nopeammin. Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt jo puoli vuotta ja maaliskuussa se väheni 24 % vuoden takaisesta. Kainuun kokonaistyöttömyys laski vuositasolla 17 %.

Sipilän hallituksen toimet ovat siis purreet ja puoliväliriihen painotukset tulevat tätä myönteistä kehitystä jatkamaan.

Työtä on kuitenkin jatkettava määrätietoisesti. Toivon todella, että oppositiokin lähtisi tukemaan tätä suomalaisen työn linjaa, jota Sipilän hallitus edustaa. On hyvä huomata myös se, että talous on osin psykologiaa. Suomea tuskin auttaa opposition perusteeton negatiivisuuden ja ankeuden lietsonta.

Suomi on kunnossa vasta silloin, kun jokainen on saatu mukaan ja jokainen ihminen kokee elämänsä merkitykselliseksi. Olen tyytyväinen siitä, että hallitus satsasi huolenpitoon. Noin 6700 perhettä vapautuu päivähoitomaksuista ja monen muunkin perheen maksut alenevat, osalla jopa pitkälti toista sataa euroa. Opintotukeen tulee myös huoltajakorotus. Lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn satsataan. Kaikki näistä ovat tärkeitä toimia ja luovat tulevaisuudenuskoa.

On myös muistettava, että Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta on huolehdittava uskottavalla tavalla muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana olen iloinen siitä, että valiokuntamme näkemykset sisäisestä turvallisuudesta huomioitiin puoliväliriihessä.

Tässä tilanteessa hallitus antaa lisää rahaa maanpuolustukseen, poliisille, rajavartiolaitokselle sekä suojelupoliisille, kuten hallintovaliokunnassa edellytimme. Tämä on mielestäni oikea ratkaisu kansainvälisesti levottomana aikana. 

Kokonaisuutena hallitus keskittyi puoliväliriihessään perusasioihin, jotka ovat meille suomalaisille ja kainuulaisille tärkeitä.

Työllisyys- ja talouskäänne ei ole syntynyt itsestään. Pääministerin johdolla koko hallitus on laittanut itsensä likoon. Edellisen vaalikauden jälkeen käänteen aikaansaaminen on edellyttänyt päättäväistä uudistuspolitiikkaa hallitukselta.

Eduskunnan viikko

Perjantai 5.5.2017

Timon viikkokirje 5.5.2017

Vappupuheessaan SDP:n puheenjohtaja, entinen valtionvarainministeri, Antti Rinne vaati Sipilän eroa. On erikoista, että tällaisia vaatimuksia esitetään silloin kun Suomen suunta on kääntynyt ja talous kasvaa. Hyvä on ollut huomata, että tutkimuslaitosten optimistisuus talouden kasvuun on vahvistunut kevään edetessä. Lähinnä vain Valtiovarainministeriön talousosasto pysyttelee perinteisellä pessimistilinjallaan.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 28.4.2017

Timon viikkokirje 28.4.2017

 

Juha Sipilän hallitus sopi puoliväliriihessä lisätoimista Suomen kuntoon laittamiseksi. Neuvottelut venyivät tiistai-iltaan saakka, mutta tämä työ kannatti. Hallitus osoitti jälleen vahvaa päätöksentekokykyä. Puoliväliriihessä hallitus keskittyi perusasioihin eli työllisyyteen, turvallisuuteen ja huolenpitoon.

Lue lisää »

Puoliväliriihen päätöksissä keskustalainen painotus

Keskiviikko 26.4.2017 klo 14:09

Keskustan kainuulainen kansanedustaja Timo Korhonen on tyytyväinen hallituksen puoliväliriihen tuloksiin.

- Keskustalaiset painotukset näkyvät vahvasti tässä kokonaisuudessa. Hallitus satsaa työllisyyteen, turvallisuuteen ja huolenpitoon. Nämä painopisteet ovat Kainuun näkökulmasta tärkeitä. Hallituksen työllisyyspakettiin kuuluu muun muassa bio- ja kiertotalouden edistäminen, joka luo edellytyksiä uusille työpaikoille kotimaakuntaamme, Korhonen painottaa. 

Hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Korhonen on iloinen siitä, että hallintovaliokunnan esittämät näkemykset sisäisestä turvallisuudesta huomioitiin hallituksen kehysriihessä.

-  Olemme valiokunnassa tehneet lujasti töitä lisäresurssien puolesta. Maailman epävarmuus ja turvallisuus on huolettanut niin suomalaisia kuin meitä hallintovaliokunnassa toimivia. Nyt esimerkiksi poliisin määrärahoja nostetaan 25 miljoonaa euroa. Tällä lisärahoituksella hallitus poistaa suorituskyvyissä ilmenneet keskeiset alueelliset puutteet. Rajavalvontaan tulee lisää 5 miljoonaa euroa, joka on välttämätön lisäys. Turvallisuuden lisärahoituksessa hallintovaliokunnan aktiivinen ote on kannattanut. Nyt tämä pitkäjänteinen työ näkyy kehysriihen päätöksenä, Korhonen sanoo.

Kainuun Keskustan piirin puheenjohtajana vaikuttava Korhonen on tyytyväinen myös siitä, että Keskustan puoluevaltuuston viikonlopun linjaukset konkretisoituivat kehysriihen ratkaisuissa. Opintukeen tulee 75e huoltajakorotus ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn satsataan 45 miljoona euroa.

- Keskustan kenttä näytti voimansa esimerkiksi huoltajakorotuksen suhteen viime viikonloppuna. Tämä on osoitus siitä, että kansanliikkeen henki elää vahvana, Korhonen sanoo.

Lisätietoja:

kansanedustaja Timo Korhonen, puh. 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

Eduskunnan viikko

Perjantai 21.4.2017

Timon viikkokirje 21.4.2017

Eduskunnassa keskusteltiin eilen valtioneuvoston selonteosta sisäisen turvallisuuden osalta. Hallintovaliokunnassa laadimme mietinnön, joka on hyvin avoin arvio sisäisen turvallisuuden tilanteesta. Valiokunta on ollut jo pitkään hyvin huolissaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytyksistä tässä hyvin muuttuvassa toimintaympäristössä. Siksi emme halunneet silotella mitään, vaan arvioimme turvallisuustilannetta monipuolisesti laajan asiantuntijakuulemisen kautta.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Lauantai 15.4.2017

Timon viikkokirje 15.4.2017

Näin pääsiäisen alla eduskunnassa ei ole täysistuntoja. Oma ohjelmani on täyttynyt Valtakunnallisten alueitten käyttötavoitteiden uudistamistyöstä. Pääsimme tällä viikolla vetämässäni työryhmässä viimeisten kovien vääntöjen jälkeen tilanteeseen, jossa yksimielisesti saimme tavoitekokonaisuuden valmiiksi. Luovutan esityksen ensi viikolla ministeri Tiilikaiselle.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 7.4.2017

Timon viikkokirje 7.4.2017

 

Työviikko on mennyt sote- ja maakuntauudistuksen parissa niin Kainuussa kuin valtakunnan tasolla. Sipilän hallitus vastasi opposition tekemään välikysymykseen sotepalveluiden valinnanvapauden osalta tiistaina. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 104-63 keskiviikon välikysymysäänestyksessä. Näin kuntavaalien alla on syytä muistaa, että uudistusta - niin maakunta- kuin soteuudistusta - viedään eteenpäin Keskustan esittämän perusmallin mukaisesti. Tälle työlle haemme tukea viikonlopun kuntavaaleissa. Sote -uudistuksen kanssa ollaan vatuloitu useamman vaalikauden ajan. Nyt vihdoin ja viimein tämä on vietävä maaliin.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 31.3.2017

EDUSKUNNAN VIIKKO

Timon viikkokirje 31.3.2017

Tämän hetken isoja kysymyksiä on sote – valinnanvapauslainsäädännön eteneminen. Neuvotteluja käydään tiiviisti lakiluonnoksen sisällöstä. Arvioisin, että viikonlopun aikana, viimeistään maanantaina tilanteesta on enemmän kerrottavaa. Ensi tiistaina hallitus vastaa eduskunnalle opposition välikysymykseen soten valinnanvapaudesta. Suuri osa välikysymyksen väittämistä ja kysymyksistä on tahallista väärinymmärrystä ja pelottelua, mutta osaan kysymyksistä pitäisi olla hallituksen lopulliset linjaukset. Toki näitä linjauksia käydään nyt lävitse lausuntokierroksen antaman palautteen kautta.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 24.3.2017

Timon viikkokirje 24.3.2017

TEM julkaisi alkuviikosta työllisyyskatsauksen. Sen mukaan työttömyyden nopeutuva lasku on jatkunut puolitoista vuotta Kainuussa. Sipilän hallituksen toimet ovat olleet Kainuulle myönteisiä. Tätä on vain vahvistettava kevään kehysriihessä.

Tämä viikko on mennyt osin Barents -yhteistyön parissa. Olin keskiviikkona ja torstaina Barentsin alueneuvoston ja -komitean kokouksessa Norjan Altassa. Alueneuvoston puheenjohtajana olen halunnut edistää alueiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Näen asian niin, että yhteistyöllä voimme luoda uutta elinvoimaa Kainuuseen.

Lue lisää »

Kansanedustaja Korhonen korostaa alueiden roolia Barents yhteistyössä

Torstai 23.3.2017

Tiedote
23.3.2017
Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Korhonen korostaa alueiden roolia Barents yhteistyössä

Barentsin alueneuvoston puheenjohtaja ja kansanedustaja Timo Korhosen mukaan alueiden roolia tulee jatkossakin vahvistaa Barents yhteistyössä. Korhosen mukaan kaikki ovat sitoutuneet tähän työhön.

- Kainuun puheenjohtajuuskauden aikana olemme halunneet syventää ja tehostaa alueiden välistä yhteistyötä, korostaa taloudellista yhteistyötä, luottaa arktisen alueen mahdollisuuksiin, parantaa liikenne- ja logistiikkayhteyksiä, painottaa sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä ja hyviä käytänteitä, kantaa vastuuta ympäristökysymyksistä ja ilmastonmuutoksesta sekä panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin. Näissä tavoitteissa olemme onnistuneet, kiitteli Korhonen Barentsin alueneuvoston ja – komitean kokouksessa Norjan Altassa.

Korhosen mukaan alueilla on iso määrä yhtäläisyyksiä, kuten arktinen ilmasto, harva-asutus, pitkät etäisyydet sekä luonnonvarat.

- Nämä ovat samalla sekä yhteistyön haasteita, että mahdollisuuksia. Erityistä huomiota meidän on syytä kiinnittää siihen, kuinka nostamme Barents -alueen statusta EU:n päätöksenteossa ja – politiikassa. Riittävästä rahoituksesta on myös pidettävä huolta. Tässä mielessä on tärkeää, että teemme päätöksen aloittaa alueiden uuden strategian valmistelun vuosille 2019 - 2022. Siinä rakennamme tiekarttaa tulevaisuuteen, totesi Korhonen puheessaan.

Korhonen kannattaa Venäjän esittämää aloitetta korkean tason Barents-toimijoiden seminaarista ensi vuonna.

- Se olisi ikään kuin Barentsin oma Davos-kokous. Siellähän maailman keskeiset talousviisaat kokoontuvat säännöllisin väliajoin arvioimaan maailman menoa, sanoo Korhonen.

Barents yhteistyötä toteutetaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis-Venäjän kesken sekä valtioiden tasolla ministeriöiden kesken että aluetasolla aluehallintojen kesken. Yhteistyö on monimuotoista, tavoitteena on tukea ja edistää alueen vakaata ja kestävää kehitystä ja yhteistyötä aluetasolla.

- Barents yhteistyössä tulee vakaasti ja määrätietoisesti ajaa yhdessä sovittuja hankkeita eteenpäin.  Ja muistaa koko ajan se, että teemme työtä täällä alueilla, emmekä anna kansainvälisille jännitteille tilaa tässä työssä. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että kansainvälisestä tilanteesta huolimatta Barents yhteistyö on toiminut normaalisti, korosti Korhonen

Barentsin alueneuvoston ja – komitean kokous pidettiin keskiviikkona ja torstaina Norjan Altassa. Barentsin alueneuvosto käyttää poliittista vaikutusvaltaansa tuodakseen esille yhteistyöalueen olosuhteet kansallisilla, eurooppalaisilla ja kansainvälisillä areenoilla. Ensi vuonna Barents -yhteistyö täyttää 25 vuotta.

Lisätietoja:
Barentsin alueneuvoston puheenjohtaja ja kansanedustaja Timo Korhonen
Puh. 050 512 2238

Eduskunnan viikko

Perjantai 17.3.2017

Timon viikkokirje 17.3.2017

Tällä viikolla eduskunnassa on keskusteltu mm. pelastustoimen järjestämisestä sekä opposition välikysymyksestä ammatilliseen koulutukseen. 

Olen tavattoman tyytyväinen siitä, että pelastustoimessa päädyttiin tähän 18 alueen malliin. Annoin tästä eduskunnan lähetekeskustelussa positiivista palautetta, koska näin varmistetaan tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Viime syksynä annoimme maakuntahallituksen puheenjohtajina yhteisen kannanoton siitä, että uudistuksessa otetaan käyttöön vastaava aluejako kuin maakuntauudistuksessa. Pitkällisen väännön jälkeen tähän nyt päädyttiin.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 10.3.2017

Timon viikkokirje 10.3.2017

Tiistaina eduskunnassa keskusteltiin sote- ja maakuntauudistuksessa. Pidin keskustan ryhmäpuheenvuoron lähetekeskustelussa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tehdään, jotta jokainen suomalainen saa tasa-arvoiset palvelut ympäri maata myös tulevaisuudessa. Maakuntauudistus tehdään, jotta alueitten elinvoima turvataan koko maassa vahvistamalla maakuntien ja alueitten kehittämisedellytyksiä. Tässä uudistuksessa myös valtion, kuntien ja nyt perustettavien maakuntien välillä jaetaan erilaisia palvelutehtäviä entistä järkevämmin.

Lue lisää »

Vanhemmat kirjoitukset »