Tiedote: Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana jatkava Korhonen korostaa yhteistyön merkitystä

Maanantai 7.8.2017

Tiedote Kainuun Sanomat 7.8.2017

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana jatkava Korhonen korostaa yhteistyön merkitystä

Kainuun liiton maakuntavaltuusto piti järjestäytymiskokouksen maanantaina. Liiton uusi valtuusto valitsi luottamushenkilöt eri toimielimiin. Maakuntahallituksen puheenjohtajana jatkaa sotkamolainen kansanedustaja Timo Korhonen.

Korhosen mukaan tulevat vuodet ovat Kainuun maakunnalle tärkeitä.

-  Kainuun kannalta ratkaisevan tärkeää on se, että valtakunnassa maakunta- ja soteuudistus rakennetaan empimättä 18 maakunnan pohjalle. Uudistus on saatava maaliin. 

-  Kainuulaisten kannalta kaikkein keskeisintä on, että uudistuksilla kyetään varmistamaan sote-palvelut kattavasti kaikille kainuulaisille ympäri maakunnan.

- Uudistuksen valmistelutyön on jatkuttava normaaliin tapaan, määrätietoisesti Kainuussa. Meidän on näytettävä esimerkkiä muille maakunnille. Siihen pystymme, Korhonen kannustaa.

Maakuntahallituksen puheenjohtajana jatkava Korhonen korostaa yhteistyön merkitystä joka suuntaan. 

- Tällä tavalla varmistetaan se, että Kainuulle tärkeät hankkeet toteutuvat. Ensinnäkin meidän on täällä maakunnassa vedettävä yhtä köyttä. Eli nykyistä yhteistyönhenkeä yli puoluerajojen on vaalittava, Korhonen korostaa.  

- Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnilla on merkittävä rooli elinvoiman vahvistamisessa. Eli maakunnan ja kuntien yhteistyöllä on iso rooli, miten kotimaakuntamme kehittyy, arvioi Korhonen.

- Kainuulle tärkeää on se, miten kunnat pärjäävät. Siksikin Kainuun kuntien myönteistä kehitystä on kaikin keinoin vahvistettava, Korhonen linjaa. 

- Aktiivista vaikuttamistyötä tarvitaan jatkossakin valtakunnan tasolle. Esimerkiksi KaiCell Fibers – hanke ja sen ympärille syntyvä liiketoiminta edellyttävät sitä, että Kainuun saavutettavuus paranee tulevina vuosina. Tämä edellyttää satsauksia tiestöön ja tietoliikenneyhteyksiin, Korhonen painottaa.

- Tulevina vuosina on kyettävä etenemään kohtuuhintaisten koko maakunnan kattavien tietoliikenneyhteyksien kanssa. Jo sote -palveluiden kehittäminen tulevaisuudessa edellyttää nykyistä kattavampia tietoliikenneyhteyksiä.

-  Kainuun maakunnan elinvoimaisuuden kannalta aluekehityshankkeet ovat isossa roolissa. Kainuu -ohjelman toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja niin kansallisen kuin EU-rahoituksen osalta. Tässä työssä pohjoisten ja itäisten maakuntien yhteistyö on avainasemassa. EU on suurten muutosten edessä esimerkiksi Brexitin myötä. Meidän on yhdessä vaikutettava siihen, että aluekehittämisellä on iso rooli jatkossakin EU:ssa, muistuttaa Korhonen.

- Kainuussa on tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että viime vuosien myönteinen, elinvoimainen kehitys jatkuu. Myönteinen lumipallo on saatava pyörimään entistä voimakkaammin, Korhonen toteaa.

Lisätietoja:

Timo Korhonen, kansanedustaja ja Kainuun maakuntahallituksen pj.

puh. 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

Käytännön työ ratkaisee

Perjantai 4.8.2017

Kainuun Sanomat 4.8.2017

Maan hallitus päätti sote- ja maakuntauudistuksen jatkoaskelmerkeistä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta kesä-heinäkuun taitteessa.  

Maakunta- ja soteuudistus etenee määrätietoisesti, vaikka oppositio väittikin uudistuksen törmänneen seinään. Hallitus päätti jatkaa työtä siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Hallitus teki oikeat ja vastuulliset päätökset. Lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset.

Viime vaiheen hankaluudet johtuivat esitetystä valinnanvapausmallista ja aikataulusta. Valinnanvapauslakipakettiin kohdistui varsin suuri asiantuntijakritiikki mm. yhtiöittämisvelvoitteen takia. 

Oleellista on huomata, että perustuslakivaliokunta ei näe estettä sille, että uudistukset rakennetaan 18 maakunnan perustalle. Uudistuksen peruspilarit ovat siis kunnossa.

18 maakuntaa ovat luonnollisia toiminnallisia alueita, joiden pohjalle on hyvää rakentaa tämä uudistus. Valmistelutyön on jatkuttava nyt maakunnissa normaalissa päiväjärjestyksessä. Tätä tulen edellyttämään maakuntahallituksen puheenjohtajana myös Kainuussa. Eli täysillä jatketaan koko ajan.

Kesän aikana olen seurannut ärtyneenä mm. eräiden kokoomusedustajien julkisuuden lausuntoja, joissa uudistuksen toimiva peruspilari, maakunnat, haluttaisiin romuttaa. Tätä näkemystä ovat tukeneet puoluetta lähellä olevat aluetutkijat lausunnoillaan. Heidän mukaansa maakuntien määrää tulisi vielä tarkistaa.

Pidän näitä vastuuttomina kannanottoina.

Maakuntien määrän tarkistus merkitsisi käytännössä sitä, että esimerkiksi Kainuun maakunta haluttaisiin laittaa lahtipenkille. 

Tämä on käsittämätöntä, koska esimerkiksi Kainuu on ollut uudistuksen edelläkävijä. Toinen hyvä esimerkki maakunnallisesta mallista on Etelä-Karjalan Eksote. Niiden kaltaisia malleja on lisäksi valmisteilla useammassakin maakunnassa, kuten Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla. Näissä malleissa on oikeasti integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät, joissa on annettu merkittävä rooli myös yksityisille toimijoille. 

Kysymys on myös näkökulmasta. Perusterveydenhuollolle, tautien ehkäisylle ja terveyden edistämiselle maakunnat ovat luonteva alue. Toisaalta on erikoispalveluja, joihin tarvitaan laajempaa yhteistoimintaa maakuntien kesken ja yliopistosairaaloiden kanssa.

Valinnanvapauslaki on nyt saatava sellaiseen muotoon, että se tukee uudistuksen päätavoitteita. Uudistuksen toimivia osia ei kannata ryhtyä enää hämmentämään. Maakuntien määrä on jo lyöty lukkoon. 

Peruspalvelut on saatava toimimaan ja ihmisten ulottuville kaikkialla Suomessa. 

Nyt kannattaa keskittyä käytännön työhön.

Jyvät ja akanat

Keskiviikko 26.7.2017

Kaleva 26.7.2017

Kaikki eduskuntapuolueet puhuvat biotaloudesta, mutta käytännön toimet erottavat jyvät akanoista.

Metsäkeskustelu on ollut aktiivista kuluneiden viikkojen aikana.

Äskettäin Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin siitä, miten Euroopan metsien hiilensidontaa käsitellään ilmastopolitiikassa. Asian käsittely jatkuu syksyn aikana.

Ehdotetun mallin mukaan Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80% ilman seuraamuksia. Jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä 65%:sta, meitä "rangaistaisiin". Käytännössä Suomen tehokkaasti hoidetut metsät muuttuisivatkin em. äänestyskannan vuoksi hiilidioksidin päästölähteiksi. Aivan uskomatonta, koska on kiistatonta, että metsiemme kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi.

Metsien ilmastokohteluun on haettava tolkkua. Tavoitteena tulee olla malli, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi. Tässä maan nykyinen hallitus on toiminut yhtenä rintamana.

Suomen EU -meppienkin olisi vedettävä yhtä köyttä, mutta valitettavasti heistä ei löydy Suomen linjalle yhtenäistä tukea. Tämä on surullista ja valitettavaa. Venkoilua on etenkin Kokoomuksen ja Vihreiden mepeissä.

Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden suurvalta. Siihen meillä on olemassa kaikki edellytykset. Osana ilmastopolitiikkaa Suomessa on kannustettu metsänomistajia hyvään metsänhoitoon.

Metsämme kasvavat noin 105 milj. kuutiota vuosittain. Hakkuut ovat olleet vain 65 milj. mottia ja nyt hallituksen tavoite on nostaa hakkuita kestävällä tavalla.

Pohjois-Suomen maakunnille biotaloushankkeet ovat tärkeitä. Meillä on useita merkittäviä bioenergia- ja biojalostushankkeita. Mm. Kainuun biotuotetehdashanke - KaiCell Fibers - nostaa pohjoisten metsien jalostusastetta merkittävällä tavalla.

Meillä Pohjois-Suomen maakunnilla on yhteinen intressi kehittää uutta teollista toimintaa, sillä metsätalouden työllistävyys hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko alueella.

Luonnonvaratalouden vahvistaminen kasvattaa Suomen vientiä ja tasapainottaa maan kauppatasetta. 

Oleellista on huomata sekin, että biotalouteen siirtymällä pystymme vähentämään merkittävästi fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Hiilenmusta energiapolitiikka on ajettava alas lisäämällä kotimaista ja uusiutuvaa energiaa.

Tämän takia hämmästelen suuresti sitä, että eräät suomalaiset mepit ajavat kaksilla rattailla. Jyviä vai akanoita?

 

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 7.7.2017

Timon viikkokirje 7.7.2017

Eduskunta jäi viime viikolla kesätauolle täysistuntojen osalta. Tällä viikolla hallitus ja hallintovaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat kuitenkin kokoontuneet maakunta- ja soteuudistuksen tiimoilta. Hallitus päätti keskiviikkona sote- ja maakuntauudistuksen jatkoaskelmerkeistä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta.  Linjaukset ratkaisivat myös hallintovaliokunnan kesän aikataulut.

Maakunta- ja soteuudistus jatkuu määrätietoisesti. Hallitus päätti jatkaa työtä siten, että uudistus tulee voimaan vuodella lykäten 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Lue lisää »

Tämä maa tarvitsee luottamuksen rakentajia, ei horjuttavia voimia

Perjantai 30.6.2017

Kainuun Sanomat 30.6.2017

Tämä maa tarvitsee luottamuksen rakentajia, ei horjuttavia voimia

Suomessa, Euroopassa ja maailmassa eletään suurta murrosaikaa: talous, politiikka, arvot ja turvallisuus ovat muutoksessa. Uudistukset ja mullistukset herättävät aina pelkoa, joka ilmenee kärjistyneinä kannanottoina. Asioista kerrotaan usein negatiivisessa hengessä. Sen sijaan pohdinta, miten tästä mennään eteenpäin, jää vähemmälle huomiolle.

Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Sami Kilpeläinen veti kirjoituksessaan (KS 29.6.2017) mutkia suoriksi esittämättä kuitenkaan ratkaisuja. Muutama toteamus hänen kirjoituksen pohjalta:

Suomalainen demokratia voi monella tapaa hyvin. Sen sijaan erot politiikkaan osallistumisessa ovat kasvussa ja muuttumassa jopa kuiluiksi. Suunta on käännettävä. 

Äänestysinto on ollut pitkän aikaa laskusuunnassa. Tässä erot alueiden välillä kasvavat. Meidän poliittisten toimijoiden ja puolueiden on otettava tämä viesti vakavasti.

Suomalaisten äänestysaktiivisuudessa on valtavat erot. Viime kesänä tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi vain alle kolmannes 25-34- vuotiaista perusasteen koulutuksesta saaneista suomalaisista äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Nuoria ei tule jättää sivuun, koska tämä on uhka demokratialle. Nuorten yhteiskunnallisia valmiuksia on mielestäni parannettava monella tavalla. Kaikilla on tässä työssä suuri vastuu.

Pidän tärkeänä, että maassa jatkaa vakaa hallitus Sipilän johdolla. Kuluneiden viikkojen olemme saaneet lukea paljon myönteisiä uutisia, jotka ovat viesti siitä, että hallituksen määrätietoinen työ on kannattanut ja sitä on jatkettava. Esimerkiksi valtionvarainministeriö nosti ennustettaan Suomen talouskasvusta. Ministeriö ennakoi Suomen talouden yltävän tänä vuonna 2,4 prosentin kasvuun.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön tuore työllisyyskatsaus rohkaisee Sipilän hallitusta jatkamaan töitä Suomen parhaaksi. Työllisyyskatsaus osoittaa, että Kainuussa työttömyys on vähentynyt puolitoista vuotta yhtä soittoa.

Sipilän hallitus on kohdellut Kainuun maakunta monella tapaa hyvin. Hämmästelen suuresti Kilpeläisen kriittistä kirjoitusta. Hallituksen työllisyyspakettiin kuuluu muun muassa biotalouden edistäminen, joka luo edellytyksiä uusille työpaikoille kotimaakuntaamme. Oman biotuotetehtaan - KaiCell Fibersin – saaminen maakuntaan tulee olemaan iso harppaus eteenpäin. Tämä investointi tulee hönkimään koko maakuntaan työtä ja toimeentuloa. Tehtaan eteen teemme kaikkemme.

Suomen suunta on vihdoin parempaan päin, holtiton alamäki on taitettu.

Kilpeläinen pui kirjoituksessaan hallituskriisiä. On uskomatonta syyttää Sipilää perussuomalaisten puolueen hajaannuksesta. Jos linja ei miellytä, jokaisella on oikeus vaihtaa ryhmää. 

Suomelle pahinta myrkkyä olisivat olleet uudet vaalit tai hallitusneuvottelut.

Pääministeri Juha Sipilä osoitti johtajuutta koko prosessin aikana. On oikein, että muuttuneessa tilanteessa hallitus antoi tiedonannon eduskunnalle. Parlamentarismin ydinhän on siinä, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.

Pääministerin on varmistettava kaikissa eteen tulevissa tilanteissa hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Työ Suomen parhaaksi jatkuu. 

Timo Korhonen

Keskustan Kainuun piirin puheenjohtaja, kansanedustaja

Eduskunnan viikko

Perjantai 30.6.2017

Timon viikkokirje 30.6.2017

Tällä viikolla on ollut työäyteisiä päiviä sote – ja maakuntauudistuksen parissa niin Kainuussa kuin eduskunnassa. Maanantaina löimme askelmerkkejä Kainuun maakunnallisen valmistelun osalle, kun väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) piti järjestäytymiskokouksensa.

Maakunnassa valmistelu etenee esimerkillisellä tavalla. Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana olen edellyttänyt sitä, että Kainuun tulee olla esimerkinnäyttäjä koko valtakunnassa. Tästä tulee niin hyvä kuin alueilla tehdään.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Torstai 22.6.2017

Timon viikkokirje 22.6.2017

Viime viikon jälkilöylyt koettiin eduskunnassa maanantaina, kun eduskunta keskusteli hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta. Taustalla oli perussuomalaisten hajaantuminen. On surullista, että jakaantunut ryhmä pesi pyykkiä eduskuntasalissa värikkäin sanankääntein. Tuollaiset keskustelut tulisi mielestäni käydä muualla.

Pääministeri Juha Sipilä osoitti johtajuutta koko prosessin aikana. On oikein, että muuttuneessa tilanteessa hallitus antoi tiedonannon eduskunnalle. Parlamentarismin ydinhän on siinä, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Pääministerin on varmistettava kaikissa eteen tulevissa tilanteissa hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Eduskunta päätti tiistaina, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta äänin 104-85.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 16.6.2017

Timon viikkokirje 16.6.2017

Huh, huh, mikä viikko takana!  Yllättäviä tilanteita ja käänteitä, mutta tästäkin selvittiin. Suomi oli hallituskriisin partaalla. Kriisitilanne oli aito, vaikka muutama median toimittaja yrittää tietää enemmän kuin tietää.

Keskustan eduskuntaryhmällä kokoonnuimme useana iltana Kesärantaan, pääministerin virka-asunnolle pohtimaan tilannetta. Hallituskriisi lähti liikkeelle perussuomalaisten puoluekokouksesta, jossa halla-aholaiset/nuivat putsasivat pöydän.

Lue lisää »

Puut eivät saa mädäntyä metsiin

Perjantai 9.6.2017

Kainuun Sanomat 9.6.2017

Kajaanilainen kaupunginvaltuutettu Silja Keränen (vihr.) otti kantaa Kainuun biotuotetehdas eli KaiCell Fibers –hankkeeseen (KS 6.6.2017). Keränen kritisoi hanketta rahoittavan Kainuun Liiton roolia ja katsoi, että toteutuessaan tehdas vaarantaa metsätalouden kestävyyden Kainuussa. En ymmärrä Keräsen näkemyksiä.

Hämmästelen suuresti sitä, että Vihreät - Keräsen suulla - kyseenalaistavat koko Kainuulle merkittävän biotaloushankkeen. On muistettava, että biotaloushankkeilla monipuolistetaan metsänkäyttöä kestävällä tavalla kautta maan.

Suomessa metsien kestävästä kasvusta käytetään tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Ruotsissa ollaan hyvin lähellä suurinta mahdollista kestävää käyttöä. Hyvä hoito ja puun kasvun lisääminen on ilmastonkin näkökulmasta erinomainen ilmastoteko. Puut eivät saa lahota metsiin. Metsiemme kasvua on mahdollista edelleen lisätä.

Kainuussa on puuntuotannossa kolme neljäsosaa eli 74,5 % metsätalousmaasta. Kokonaan hakkuiden ulkopuolella on 317 000 hehtaaria eli 15,5 % metsätalousmaan alasta.

Laajin suojeluperuste on ollut puiden vanhuus. Vanhojen metsien suojelu on ilmastopoliittisesti huono asia, koska lahotessaan vanhat kuusikot muuttuvat hiilidioksidipäästöiksi. Vaikka hakkuut lisääntyvät, metsien suojelualueet säilyvät. Tämä on syytä muistaa.

Paltamon tehdas käyttää kuitupuuta - pääosin harvennushakkuista. Harvennushakkuut parantavat virkistysarvoja, eivätkä uhkaa monimuotoisuutta. Tällä hetkellähän Kainuu on kuitupuukaupassa reservaatti. Metsien hyvä hoito ja kasvun säilyminen sekä lisääminen vaativat kuitenkin harvennushakkuiden tekemistä ajallaan. Tätä vaatii myös sahateollisuuden tarvitsema tukkipuuston järeytyminen.

Käytännössä KaiCell Fibersin tarpeen osalta kyse ei ole mistään jättihakkuista, vaan metsien hakkuiden tekemisestä kasvun ja talouden kannalta oikeaan aikaan.

Metsätalouden työpaikat hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko maakunnan elinvoimaan. Ja työpaikkojahan tämä maakunta tarvitsee.

On myös muistettava, että selluntuottamisen lisäksi KaiCell Fibers avaa mahdollisuuden metsäteollisuuden ja muun prosessiteollisuuden uudistumiselle. Tässäkin mielessä uusi toimija on aidosti tervetullut.  Tässä ollaan luomassa Kainuuseen uutta metsäklusteria.

Hanke on Kainuulle mahdollisuus, ei uhka.

Keränen kritisoi kirjoituksessaan maakuntaliiton roolia hankkeessa. On muistettava, että Kainuun liitto on aluekehitysviranomainen. Kainuun aluekehittämisen ohjenuora on maakuntaohjelma, jossa elinkeinojen kehittäminen on ykkösasia ja biotalous keskeinen kärki. Biotalouden päähankkeeksi on edelleen valittu biotuotetehdas. Näiden linjausten mukaan minä hallituksen puheenjohtajana, Kainuun liiton muu johto ja henkilöstö toimii ja on toiminut tässäkin tapauksessa. 

Lisäksi Keränen mainitsi julkisen rahan käytön hankkeessa.  Ilman näitä panostuksia Kainuu ei olisi lainkaan tavoittelemassa teollista investointia, joka on suuruusluokaltaan suurin tällä hetkellä realistinen työpaikkoja ja aluetalouden tuloja lisäävä hanke. Jatkossa rahoitus tulee yksityisiltä toimijoilta, mahdollisesti pienessä määrin vielä muilta julkisilta toimijoilta (esim. Tekes tai Eu-rahoitus). Investointi on mittava noin 880 miljoonaa euroa.

Kainuun on kyettävä uudistamaan ja monipuolistamaan elinkeinoelämäänsä, parantamaan kilpailukykyään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja vaurastumaan kansainvälisen kasvun ansiosta. Tähän tämä hanke antaa erinomaisen mahdollisuuden.

Timo Korhonen

Kainuun maakuntahallituksen pj.

Kansanedustaja (kesk.)

Eduskunnan viikko

Perjantai 9.6.2017

Timon viikkokirje 9.6.2017

Tällä viikolla eduskunnassa on ollut kova kuhina. Presidentinvaalien ehdokasasettelu on selkiintynyt todella paljon Niinistön ilmoituksen myötä. Demarit tosin tuskailevat oman presidenttiehdokkaan nimeämisen kanssa.  Perussuomalaiset valmistautuvat viikonlopun puoluekokoukseen, josta on tulossa jännittävä spektaakkeli Terhon ja Halla-ahon välillä. Arvioni mukaan puoluekokouspuhe tulee ratkaisemaan valinnan.

 

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 2.6.2017

Timon viikkokirje 2.6.2017

Tällä viikolla olemme keskustelleet eduskunnassa Suomen taloudesta ja työllisyydestä, lisätalousarviosta tälle vuodelle, ulko- ja turvallispolitiikasta, EU:n tulevaisuudesta sekä alkoholipolitiikasta.

Myös maailmalta kuuluu kummia, kun Yhdysvaltain presidentti Trump on sanomassa hyvästejä Pariisin ilmastosopimukselle. Olen pettynyt Yhdysvaltain ratkaisuun. Mahtimaa osoittaa ratkaisullaan piittaamattomuutta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tämä tulee olemaan arvioni mukaan kova kolaus maan kansainväliselle maineelle. Ministeri Tiilikainen sen sanoi "Trump teki USAsta pienemmän kuin koskaan".

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 26.5.2017

Timon viikkokirje 26.5.2017

Helatorstai oli surun päivä meille suomalaisille. Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus pidettiin eilen Helsingin Tuomiokirkossa. Osallistuin Koiviston viimeiselle matkalle hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana. Siunaustilaisuus oli juhlava ja arvokas, joka teki kunniaa presidentin tekemälle työlle.

Emerituspiispa Eero Huovisen ja Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheet olivat koskettavia ja toivat esille hienolla tavalla sen, millainen maan isä Koivisto oli. Hän oli talousmies, ulkopolitiikan osaaja, parlamentarismin puolustaja sekä ihmisläheinen valtiomies. Vaikka Koiviston myötä päättyy yksi aikakausi, hänen tekonsa jäävät elämään.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 19.5.2017 klo 15:28

Timon viikkokirje 19.5.2017

Viime viikonloppuna otimme vastaan uutisen presidentti Mauno Koiviston kuolemasta. Koivisto nukkui pois 93-vuotiaana.

On syytä tuntea syvää kiitollisuutta Mauno Koivistolle hänen elämäntyöstään Suomen hyväksi. Presidentti Koivisto oli keskeisellä tavalla luotsaamassa Suomea uuteen aikaan. Hänen presidenttikausilleen mahtuivat Neuvostoliiton hajoaminen sekä Suomen yhdentyminen Eurooppaan. Hän oli luotettu valtiomies yli puoluerajojen.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 12.5.2017

Timon viikkokirje 12.5.2017

Eduskunnassa on ollut vauhdikas viikko. Tällä viikolla olemme keskustelleet esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta sekä hallintarekisteristä. Alkuviikosta julkaistiin myös tuore puoluegallup. Kyseessä on kuitenkin väliaikatieto, jonka pohjalta ei pidä tehdä liian suuria johtopäätöksiä. Sivuille ei pidä liikaa vilkuilla, vaan on keskityttävä omaan tekemiseen. Monet Keskustankin tavoitteet ovat menossa eteenpäin, mutta ne pitää viedä nyt maaliin.

Lue lisää »

Suomalaisen työn puolesta

Perjantai 5.5.2017

Kainuun Sanomat 5.5.2017

Suomalaisen työn puolesta

PM Sipilän hallitus panosti puoliväliriihessään työllisyyteen, turvallisuuteen ja välittämiseen. Keskustelimme hallituksen paketista keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa.

Suomen pitkällinen syöksykierre on katkaistu ja taloutemme perusta on parempi kuin vuosiin. Suomalainen työ käy jälleen kaupaksi.

Mm. Teknologiateollisuuden julkaisemat näkymät ovat rohkaisevia. Toimialan yritysten kasvu on kiihtynyt viime vuoden lopulta alkaen. Uusien tilausten määrä hypähti nyt tammi–maaliskuussa 13 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli noin 34.000 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Toistan tässäkin sen, että Sipilän hallituksen työllisyyslinja on kohdellut Kainuun maakuntaa ja kainuulaisia erityisen hyvin.

Kainuussa kokonaistyöttömyys on laskenut koko maan nopeinta vauhtia ja pitkäaikaistyöttömyys sitäkin nopeammin. Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt jo puoli vuotta ja maaliskuussa se väheni 24 % vuoden takaisesta. Kainuun kokonaistyöttömyys laski vuositasolla 17 %.

Sipilän hallituksen toimet ovat siis purreet ja puoliväliriihen painotukset tulevat tätä myönteistä kehitystä jatkamaan.

Työtä on kuitenkin jatkettava määrätietoisesti. Toivon todella, että oppositiokin lähtisi tukemaan tätä suomalaisen työn linjaa, jota Sipilän hallitus edustaa. On hyvä huomata myös se, että talous on osin psykologiaa. Suomea tuskin auttaa opposition perusteeton negatiivisuuden ja ankeuden lietsonta.

Suomi on kunnossa vasta silloin, kun jokainen on saatu mukaan ja jokainen ihminen kokee elämänsä merkitykselliseksi. Olen tyytyväinen siitä, että hallitus satsasi huolenpitoon. Noin 6700 perhettä vapautuu päivähoitomaksuista ja monen muunkin perheen maksut alenevat, osalla jopa pitkälti toista sataa euroa. Opintotukeen tulee myös huoltajakorotus. Lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn satsataan. Kaikki näistä ovat tärkeitä toimia ja luovat tulevaisuudenuskoa.

On myös muistettava, että Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta on huolehdittava uskottavalla tavalla muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana olen iloinen siitä, että valiokuntamme näkemykset sisäisestä turvallisuudesta huomioitiin puoliväliriihessä.

Tässä tilanteessa hallitus antaa lisää rahaa maanpuolustukseen, poliisille, rajavartiolaitokselle sekä suojelupoliisille, kuten hallintovaliokunnassa edellytimme. Tämä on mielestäni oikea ratkaisu kansainvälisesti levottomana aikana. 

Kokonaisuutena hallitus keskittyi puoliväliriihessään perusasioihin, jotka ovat meille suomalaisille ja kainuulaisille tärkeitä.

Työllisyys- ja talouskäänne ei ole syntynyt itsestään. Pääministerin johdolla koko hallitus on laittanut itsensä likoon. Edellisen vaalikauden jälkeen käänteen aikaansaaminen on edellyttänyt päättäväistä uudistuspolitiikkaa hallitukselta.

Eduskunnan viikko

Perjantai 5.5.2017

Timon viikkokirje 5.5.2017

Vappupuheessaan SDP:n puheenjohtaja, entinen valtionvarainministeri, Antti Rinne vaati Sipilän eroa. On erikoista, että tällaisia vaatimuksia esitetään silloin kun Suomen suunta on kääntynyt ja talous kasvaa. Hyvä on ollut huomata, että tutkimuslaitosten optimistisuus talouden kasvuun on vahvistunut kevään edetessä. Lähinnä vain Valtiovarainministeriön talousosasto pysyttelee perinteisellä pessimistilinjallaan.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 28.4.2017

Timon viikkokirje 28.4.2017

 

Juha Sipilän hallitus sopi puoliväliriihessä lisätoimista Suomen kuntoon laittamiseksi. Neuvottelut venyivät tiistai-iltaan saakka, mutta tämä työ kannatti. Hallitus osoitti jälleen vahvaa päätöksentekokykyä. Puoliväliriihessä hallitus keskittyi perusasioihin eli työllisyyteen, turvallisuuteen ja huolenpitoon.

Lue lisää »

Puoliväliriihen päätöksissä keskustalainen painotus

Keskiviikko 26.4.2017 klo 14:09

Keskustan kainuulainen kansanedustaja Timo Korhonen on tyytyväinen hallituksen puoliväliriihen tuloksiin.

- Keskustalaiset painotukset näkyvät vahvasti tässä kokonaisuudessa. Hallitus satsaa työllisyyteen, turvallisuuteen ja huolenpitoon. Nämä painopisteet ovat Kainuun näkökulmasta tärkeitä. Hallituksen työllisyyspakettiin kuuluu muun muassa bio- ja kiertotalouden edistäminen, joka luo edellytyksiä uusille työpaikoille kotimaakuntaamme, Korhonen painottaa. 

Hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Korhonen on iloinen siitä, että hallintovaliokunnan esittämät näkemykset sisäisestä turvallisuudesta huomioitiin hallituksen kehysriihessä.

-  Olemme valiokunnassa tehneet lujasti töitä lisäresurssien puolesta. Maailman epävarmuus ja turvallisuus on huolettanut niin suomalaisia kuin meitä hallintovaliokunnassa toimivia. Nyt esimerkiksi poliisin määrärahoja nostetaan 25 miljoonaa euroa. Tällä lisärahoituksella hallitus poistaa suorituskyvyissä ilmenneet keskeiset alueelliset puutteet. Rajavalvontaan tulee lisää 5 miljoonaa euroa, joka on välttämätön lisäys. Turvallisuuden lisärahoituksessa hallintovaliokunnan aktiivinen ote on kannattanut. Nyt tämä pitkäjänteinen työ näkyy kehysriihen päätöksenä, Korhonen sanoo.

Kainuun Keskustan piirin puheenjohtajana vaikuttava Korhonen on tyytyväinen myös siitä, että Keskustan puoluevaltuuston viikonlopun linjaukset konkretisoituivat kehysriihen ratkaisuissa. Opintukeen tulee 75e huoltajakorotus ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn satsataan 45 miljoona euroa.

- Keskustan kenttä näytti voimansa esimerkiksi huoltajakorotuksen suhteen viime viikonloppuna. Tämä on osoitus siitä, että kansanliikkeen henki elää vahvana, Korhonen sanoo.

Lisätietoja:

kansanedustaja Timo Korhonen, puh. 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

Eduskunnan viikko

Perjantai 21.4.2017

Timon viikkokirje 21.4.2017

Eduskunnassa keskusteltiin eilen valtioneuvoston selonteosta sisäisen turvallisuuden osalta. Hallintovaliokunnassa laadimme mietinnön, joka on hyvin avoin arvio sisäisen turvallisuuden tilanteesta. Valiokunta on ollut jo pitkään hyvin huolissaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytyksistä tässä hyvin muuttuvassa toimintaympäristössä. Siksi emme halunneet silotella mitään, vaan arvioimme turvallisuustilannetta monipuolisesti laajan asiantuntijakuulemisen kautta.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Lauantai 15.4.2017

Timon viikkokirje 15.4.2017

Näin pääsiäisen alla eduskunnassa ei ole täysistuntoja. Oma ohjelmani on täyttynyt Valtakunnallisten alueitten käyttötavoitteiden uudistamistyöstä. Pääsimme tällä viikolla vetämässäni työryhmässä viimeisten kovien vääntöjen jälkeen tilanteeseen, jossa yksimielisesti saimme tavoitekokonaisuuden valmiiksi. Luovutan esityksen ensi viikolla ministeri Tiilikaiselle.

Lue lisää »

Vanhemmat kirjoitukset »