Eduskunnan viikko

Perjantai 13.10.2017

Sote- ja maakuntauudistuksen kannalta eletään ratkaisevia päiviä ja viikkoja. Hallitus on rustannut valinnanvapauslakiluonnosta uuteen uskoon perustuslakivaliokunnan kesäisen lausunnon pohjalta. Tavoittee­na hallituksella on, että va­lin­nan­va­paus­la­ki­luon­nos läh­tee lau­sun­nol­le mar­ras­kuun alus­sa. Joitakin asioita hiotaan vielä kuntoon tulevien päivien aikana.

Valinnanvapauslainsäädäntö on sote- ja maakuntauudistuksen puuttuva palanen. Olemme nyt todella lähellä sitä, että saamme uudistukset maaliin lainsäädäntötasolla.

Oleellinen muutos valinnanvapauslainsäädännössä on se, että maakuntia ei velvoiteta yhtiöittämään palveluja. Esityksen mukaan maakunnalla on kuitenkin oltava oma liikelaitos, joka turvaa palveluiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa. 

Iso paino valinnanvapauden toteuttamisessa tulee olemaan palvelusetelillä.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 29.9.2017

Timon viikkokirje 29.9.2017

Budjetin lähetekeskustelu jatkui eduskunnassa. Tällä viikolla olemme saaneet kuulla monista myönteisistä signaaleista, jotka osaltaan vahvistavat käsitystä siitä, että Suomen kurssi on käännetty.

Tuoreen alueitten kehitysnäkymät ‑barometrin mukaan maan kaikilla alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden kehittyvän nousujohteisesti lähitulevaisuudessa. Millään alueella ei nähdä merkkejä kasvun taittumisesta. Barometrin mukaan talouskasvu näkyy vilkastuneena työvoiman kysyntänä useilla ammattialoilla, samalla tosin murheet työvoiman saatavuudesta yleistyvät.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 22.9.2017

Timon viikkokirje 22.9.2017

Kulunut viikko eduskunnassa on mennyt ensi vuoden talousarvion parissa. Budjetin lähetekeskustelu jatkuu vielä ensi viikolla, minkä jälkeen talousarviota käsitellään eri valiokunnissa syksyn aikana. Lopulliset päätökset tehdään joulukuussa. Tässä viikkokirjeessä käsittelen ensi vuoden talousarviota, otan kantaa ajankohtaiseen alkoholikeskusteluun sekä Kainuun petotilanteeseen.

Lue lisää »

Vakautta kuntakentälle

Torstai 21.9.2017

Kainuun Sanomat 21.9.2017

Vakautta kuntakentälle

Sotkamolainen kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) kiittää hallitusta siitä, että se ei pese likapyykkiä kunnissa aiemman hallituksen tavoin.

– Ensi vuoden talousarvio jatkaa valtion vakaata kuntapolitiikkaa. Tässä tapahtui viime eduskuntavaalien jälkeen selkeä suunnanmuutos, kun Sipilän hallitus nousi vastuuseen, Korhonen arvioi.

– Viime vaalikauden aikana sinipunahallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia noin 6,5 miljardilla eurolla ja kuntien palveluita jouduttiin sitä kautta leikkaamaan. Tälle silmänkääntötempulle laitettiin stoppi. Nyt Sipilän hallitus huolehtii koko julkisesta taloudesta, Korhonen kiittää.

Korhosen arvion mukaan Sipilän hallituksen toimet ovat vahvistaneet kuntatalouden näkymiä.

– Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 miljardia euroa positiivinen ja tilikauden tulos reilun miljardi euroa positiivinen vuonna 2016. Vuosikate ja tilikauden tulos vahvistuivat selvästi edellisvuoteen verrattuna, Korhonen totesi keskiviikkona budjetin lähetekeskustelussa.

Korhonen toimii Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtajana

 

Suomen metsälinjalle ymmärrystä EU:ssa

Perjantai 15.9.2017

Kainuun Sanomat 15.9.2017

Suomen metsälinjalle ymmärrystä EU:ssa

Metsäkeskustelu on ollut aktiivista läpi kesän. Tähän syynä on ollut Euroopan parlamentin LULUCF – asetusluonnos. 

Alkukesästä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin siitä, miten metsien hiilensidontaa käsitellään ilmastopolitiikassa. Silloin äänestyksessä Suomelle myönteisempi malli hävisi. Ympäristövaliokunnan kannaksi tuli vertailla metsien käyttöä tulevaisuudessa kunkin maan vuosien 1990 - 2009 tasoon ilmastokaudella 2021-2030.

Noiden vertailuvuosien aikana Suomessa puun käyttö oli monista eri syistä alhaista. Koska kestävä hakkuumäärämme tulee kasvamaan tuon aikaisia suuremmiksi esimerkiksi biotalousinvestointien myötä, laskentapa olisi johtamassa siihen, että Suomen metsiä ei pidettäisi enää hiilinieluina. Nämä suunnitelmat rajoittaisivat suomalaismetsien ajateltua käyttöä. Maailman partaiden hoidetut metsä olisivat tulleetkin rasitteeksi Suomelle.

Eli käytännössä ympäristövaliokunnan mallin mukaan esimerkiksi Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80% ilman seuraamuksia, mutta jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä, tulisi meille sanktioita.

Metsien ilmastokohteluun on haettu tolkullista mallia, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi. 

Suomen aktiivinen ote on kannattanut. Tässä mentiin tällä viikolla eteenpäin, kun Euroopan parlamentti äänesti LULUCF-asetusluonnoksesta. Nyt saavutettu äänestystulos tukee metsien aktiivista ja kestävää käyttöä.

Äänestyksen tulos on merkittävä askel Kainuun ja koko Suomen metsätalouden tulevaisuudelle. Olemme lähempänä ratkaisua, joka mahdollistaa tehokkaan puun käytön tulevaisuudessa. Aktiivista vaikuttamistyötä on jatkettava, koska asian käsittely jatkuu jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun neuvoston kanta on valmis, LULUCF-asetusta käsitellään EU-parlamentin, ministerineuvoston ja EU-komission yhteisissä kolmikantaneuvotteluissa.

Yksi Suomen hallituksen tärkeimmistä tavoitteista on edistää biotaloutta eli mm. siirtymistä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiaa. EU-parlamentin tekemä linjaus tukee tätä tavoitetta.

Parlamentin kanta on linjassa myös Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Hyvin hoidetut metsät ovat jatkossakin tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Suomesta ollaan tekemässä biotalouden suurvaltaa. Siihen meillä on olemassa kaikki edellytykset.

Pohjois-Suomen maakunnille biotaloushankkeet ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kainuun biotuotetehdashanke nostaa pohjoisten metsien jalostusastetta merkittävällä tavalla.

Meillä Pohjois-Suomen maakunnilla on yhteinen intressi kehittää uutta teollista toimintaa, sillä metsätalouden työllistävyys hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko alueella.

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 15.9.2017

Timon viikkokirje 15.9.2017

Työ peruskorjatussa eduskuntatalossa on alkanut vauhdikkaasti. Syksyn askelmerkit ovat selvät mm. valiokuntakuntatyön osalta. Hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana pääsee keskeisellä tavalla työskentelemään mm. sisäisen turvallisuuden ja maakunta- ja soteuudistuksen parissa.

Toisaalta olen Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtajana vielä paremmin uudistusten valmistelun ytimessä. 

Sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen tarvitaan uusia, vaikuttavia toimia. Sote- ja maakuntauudistus on soudettava vihdoin maaliin, perustuslakivaliokunnan lausunto huomioiden.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 8.9.2017

Timon viikkokirje 8.9.2017

Eduskuntatyö alkoi tiistaina peruskorjatussa eduskuntatalossa.

Syksy tulee olemaan työtäyteinen. Tässä viikkokirjeessä käsittelen mm. hallituksen budjettiriihen ratkaisuja sekä erityisesti sisäisen turvallisuuden teemoja, jotka ovat olleet voimakkaasti esillä Turun iskujen jälkeen.

Lue lisää »

Budjettiriihessä tehtiin tolokkuja päätöksiä

Torstai 31.8.2017

Budjettiriihessä tehtiin tolokkuja päätöksiä

Kainuulaisen kansanedustaja Timo Korhosen mukaan hallituksen budjettiriihessä tehtiin tolokkuja päätöksiä. Budjettiesitys on monella tavalla ihmisten ja alueiden näkökulmasta tasapainoinen ja oikeudenmukainen. Esityksen painopisteet ovat aivan oikein työllisyys, välittäminen, osaaminen ja turvallisuus.

- Hallitus tunnistaa taloudellisesti erityisen heikossa asemassa olevien tilanteen perusturvaa parantamalla ja palveluihin panostamalla.

Eduskunnassa hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Korhonen on tyytyväinen siitä, että Sipilän hallitus satsaa sisäiseen turvallisuuteen.

- Tämän hallituskauden aikana on tehty useita Suomen turvallisuutta parantavia toimia. Tätä johdonmukaista linjaa jatkettiin budjettiriihessä. Hallitus lisäsi määrärahoja poliisitoimelle ja Suojelupoliisille. Satsaukset ovat merkittäviä Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta.

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana vaikuttava Korhonen pitää tärkeänä, että hallitus varasi riittävät resurssit maakunta- ja soteuudistukseen valmisteluun.

- Uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon ehdotetaan 180,5 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahasta 130 miljoonaa euroa kohdennetaan maakuntien ICT-palvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmisteluun, alueellisiin tukitoimiin sekä yhteisiin investointeihin. Maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaisille valmisteluelimille osoitetaan rahoitusta 40 miljoonaa euroa. Tämä varmistaa sen, että Kainuussakin uudistus etenee suunnitelmien mukaan.   

Korhonen kiittää myös siitä, että hallitus huomioi yritysten kilpailukyvyn turvaamisen Pohjois-ja Itä-Suomen yritysten osalta jatkamalla kuljetustukea kahdella vuodella.

- Tämä oli etenkin meille keskustalaisille aluepoliittinen arvovalinta. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kuljetustuen jatko ja kehittämistarpeet tulee huomioida hallitusneuvotteluissa ja –ohjelmassa.

Lisätietoja:

Timo Korhonen

Kansanedustaja

puh. 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

Työtä, turvallisuutta ja makusotea

Tiistai 29.8.2017

Kainuun Sanomat 29.8.2017

Työtä, turvallisuutta ja makusotea

Politiikan syksy on lähtenyt liikkeelle murheellisissa tunnelmissa. Turun tapahtumat pysäyttivät meidät jokaisen. 

Poliisi ja kansalaiset selvittivät tilanteen Turussa ansiokkaalla tavalla. Lisäksi sairaalan hoitohenkilökunta toimi esimerkillisellä tavalla. Turun tapahtumissa kansalaisten auttamishalu osoitti sen, että kaveria ei jätetä –henki on Suomessa voimissaan. Jokaisen meistä pitää ottaa vastuuta itsestään, mutta myös toisistamme.

Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista. Ja meidän kaikkien on tehtävä kaikkemme, että Suomi pysyy sellaisena.

Maan hallitus oli koko ajan tilanteen tasalla. Kyse on vakavasta asiasta, ensimmäisestä terroriteosta Suomessa.

Nyt tarvitaan myös uusia ratkaisuja. Ensinnäkin tiedustelulainsäädäntöä tarvitaan. Toiseksi viranomaisille, kuten esimerkiksi poliiseille, on turvattava riittävät resurssit kevään kehysriihen linjausten mukaisesti. Kolmanneksi Suomen turvapaikkapolitiikkaa on jossakin määrin korjattava.

Suomen pyörät pyörivät jälleen: talous kasvaa, vienti vetää ja työttömyys alenee.  Positiiviset merkit näkyvät monella tavalla, myös Kainuussa.

TEM:n julkaiseman työllisyystilaston mukaan Kainuussa työttömyys on nyt alimmillaan koko tällä vuosikymmenellä. Työttömyyden nopeutuva lasku on jatkunut jo kohta kaksi vuotta. Olemme kovin erilaisessa tilanteessa kuin pari vuotta sitten. Tätä myönteistä kehitystä on kaikin keinoin ruokittava.

Miten tämä on ollut mahdollista? Tähän käänteeseen on tarvittu määrätietoista uudistuspolitiikkaa maan hallitukselta, yhteistyötä ja sopimisen kykyä työmarkkinoilla ja ennen muuta tavallisten suomalaisten joustamista.

Erityisen tärkeänä pidän nyt sitä, että hallituksen budjettiriihessä muistetaan maltti. Näyttää siltä, että mm. vaatimukset hyvätuloisten verohelpotuksista nostavat päätään positiivisten talousuutisten myötä. Viisautta kuitenkin on se, että mikäli verohelpotuksia mahdollistuu, tulee ne kohdentaa pieni- ja keskituloisille.

Maakunta- ja soteuudistus on soudettava maaliin. Budjettiriihessä on varmistettava maakunnille tähän valmisteluun riittävä rahoitus kevään kehysriihen edellyttämällä tavalla.

Nyt julkaistussa valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa ei ole esitetty maakuntauudistukselle rahoitusta ensi vuoden alkupuolelle. Tilanne on ehdottomasti korjattava hallituksen sisäisissä budjettineuvotteluissa.

Hallituksen budjettiriihessä on siis monia kysymyksiä esillä. Hallitus tulee jatkamaan vakaata päätöksentekoa, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja taloutta kautta koko maan. Tällainen on myös Pohjois- ja Itä -Suomen yritysten kuljetustuen jatkaminen, jolle on saatava jatkoa.

Timo Korhonen

kansanedustaja (kesk.), Kainuun maakuntahallituksen pj.

Sotkamo

 

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana jatkava Korhonen korostaa yhteistyön merkitystä

Maanantai 7.8.2017



Tiedote Kainuun Sanomat 7.8.2017

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana jatkava Korhonen korostaa yhteistyön merkitystä

Kainuun liiton maakuntavaltuusto piti järjestäytymiskokouksen maanantaina. Liiton uusi valtuusto valitsi luottamushenkilöt eri toimielimiin. Maakuntahallituksen puheenjohtajana jatkaa sotkamolainen kansanedustaja Timo Korhonen.

Korhosen mukaan tulevat vuodet ovat Kainuun maakunnalle tärkeitä.

-  Kainuun kannalta ratkaisevan tärkeää on se, että valtakunnassa maakunta- ja soteuudistus rakennetaan empimättä 18 maakunnan pohjalle. Uudistus on saatava maaliin. 

-  Kainuulaisten kannalta kaikkein keskeisintä on, että uudistuksilla kyetään varmistamaan sote-palvelut kattavasti kaikille kainuulaisille ympäri maakunnan.

- Uudistuksen valmistelutyön on jatkuttava normaaliin tapaan, määrätietoisesti Kainuussa. Meidän on näytettävä esimerkkiä muille maakunnille. Siihen pystymme, Korhonen kannustaa.

Maakuntahallituksen puheenjohtajana jatkava Korhonen korostaa yhteistyön merkitystä joka suuntaan. 

- Tällä tavalla varmistetaan se, että Kainuulle tärkeät hankkeet toteutuvat. Ensinnäkin meidän on täällä maakunnassa vedettävä yhtä köyttä. Eli nykyistä yhteistyönhenkeä yli puoluerajojen on vaalittava, Korhonen korostaa.  

- Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnilla on merkittävä rooli elinvoiman vahvistamisessa. Eli maakunnan ja kuntien yhteistyöllä on iso rooli, miten kotimaakuntamme kehittyy, arvioi Korhonen.

- Kainuulle tärkeää on se, miten kunnat pärjäävät. Siksikin Kainuun kuntien myönteistä kehitystä on kaikin keinoin vahvistettava, Korhonen linjaa. 

- Aktiivista vaikuttamistyötä tarvitaan jatkossakin valtakunnan tasolle. Esimerkiksi KaiCell Fibers – hanke ja sen ympärille syntyvä liiketoiminta edellyttävät sitä, että Kainuun saavutettavuus paranee tulevina vuosina. Tämä edellyttää satsauksia tiestöön ja tietoliikenneyhteyksiin, Korhonen painottaa.

- Tulevina vuosina on kyettävä etenemään kohtuuhintaisten koko maakunnan kattavien tietoliikenneyhteyksien kanssa. Jo sote -palveluiden kehittäminen tulevaisuudessa edellyttää nykyistä kattavampia tietoliikenneyhteyksiä.

-  Kainuun maakunnan elinvoimaisuuden kannalta aluekehityshankkeet ovat isossa roolissa. Kainuu -ohjelman toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja niin kansallisen kuin EU-rahoituksen osalta. Tässä työssä pohjoisten ja itäisten maakuntien yhteistyö on avainasemassa. EU on suurten muutosten edessä esimerkiksi Brexitin myötä. Meidän on yhdessä vaikutettava siihen, että aluekehittämisellä on iso rooli jatkossakin EU:ssa, muistuttaa Korhonen.

- Kainuussa on tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että viime vuosien myönteinen, elinvoimainen kehitys jatkuu. Myönteinen lumipallo on saatava pyörimään entistä voimakkaammin, Korhonen toteaa.

Lisätietoja:

Timo Korhonen, kansanedustaja ja Kainuun maakuntahallituksen pj.

puh. 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

Käytännön työ ratkaisee

Perjantai 4.8.2017

Kainuun Sanomat 4.8.2017

Maan hallitus päätti sote- ja maakuntauudistuksen jatkoaskelmerkeistä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta kesä-heinäkuun taitteessa.  

Maakunta- ja soteuudistus etenee määrätietoisesti, vaikka oppositio väittikin uudistuksen törmänneen seinään. Hallitus päätti jatkaa työtä siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Hallitus teki oikeat ja vastuulliset päätökset. Lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset.

Viime vaiheen hankaluudet johtuivat esitetystä valinnanvapausmallista ja aikataulusta. Valinnanvapauslakipakettiin kohdistui varsin suuri asiantuntijakritiikki mm. yhtiöittämisvelvoitteen takia. 

Oleellista on huomata, että perustuslakivaliokunta ei näe estettä sille, että uudistukset rakennetaan 18 maakunnan perustalle. Uudistuksen peruspilarit ovat siis kunnossa.

18 maakuntaa ovat luonnollisia toiminnallisia alueita, joiden pohjalle on hyvää rakentaa tämä uudistus. Valmistelutyön on jatkuttava nyt maakunnissa normaalissa päiväjärjestyksessä. Tätä tulen edellyttämään maakuntahallituksen puheenjohtajana myös Kainuussa. Eli täysillä jatketaan koko ajan.

Kesän aikana olen seurannut ärtyneenä mm. eräiden kokoomusedustajien julkisuuden lausuntoja, joissa uudistuksen toimiva peruspilari, maakunnat, haluttaisiin romuttaa. Tätä näkemystä ovat tukeneet puoluetta lähellä olevat aluetutkijat lausunnoillaan. Heidän mukaansa maakuntien määrää tulisi vielä tarkistaa.

Pidän näitä vastuuttomina kannanottoina.

Maakuntien määrän tarkistus merkitsisi käytännössä sitä, että esimerkiksi Kainuun maakunta haluttaisiin laittaa lahtipenkille. 

Tämä on käsittämätöntä, koska esimerkiksi Kainuu on ollut uudistuksen edelläkävijä. Toinen hyvä esimerkki maakunnallisesta mallista on Etelä-Karjalan Eksote. Niiden kaltaisia malleja on lisäksi valmisteilla useammassakin maakunnassa, kuten Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla. Näissä malleissa on oikeasti integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät, joissa on annettu merkittävä rooli myös yksityisille toimijoille. 

Kysymys on myös näkökulmasta. Perusterveydenhuollolle, tautien ehkäisylle ja terveyden edistämiselle maakunnat ovat luonteva alue. Toisaalta on erikoispalveluja, joihin tarvitaan laajempaa yhteistoimintaa maakuntien kesken ja yliopistosairaaloiden kanssa.

Valinnanvapauslaki on nyt saatava sellaiseen muotoon, että se tukee uudistuksen päätavoitteita. Uudistuksen toimivia osia ei kannata ryhtyä enää hämmentämään. Maakuntien määrä on jo lyöty lukkoon. 

Peruspalvelut on saatava toimimaan ja ihmisten ulottuville kaikkialla Suomessa. 

Nyt kannattaa keskittyä käytännön työhön.

Jyvät ja akanat

Keskiviikko 26.7.2017

Kaleva 26.7.2017

Kaikki eduskuntapuolueet puhuvat biotaloudesta, mutta käytännön toimet erottavat jyvät akanoista.

Metsäkeskustelu on ollut aktiivista kuluneiden viikkojen aikana.

Äskettäin Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin siitä, miten Euroopan metsien hiilensidontaa käsitellään ilmastopolitiikassa. Asian käsittely jatkuu syksyn aikana.

Ehdotetun mallin mukaan Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80% ilman seuraamuksia. Jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä 65%:sta, meitä "rangaistaisiin". Käytännössä Suomen tehokkaasti hoidetut metsät muuttuisivatkin em. äänestyskannan vuoksi hiilidioksidin päästölähteiksi. Aivan uskomatonta, koska on kiistatonta, että metsiemme kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi.

Metsien ilmastokohteluun on haettava tolkkua. Tavoitteena tulee olla malli, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi. Tässä maan nykyinen hallitus on toiminut yhtenä rintamana.

Suomen EU -meppienkin olisi vedettävä yhtä köyttä, mutta valitettavasti heistä ei löydy Suomen linjalle yhtenäistä tukea. Tämä on surullista ja valitettavaa. Venkoilua on etenkin Kokoomuksen ja Vihreiden mepeissä.

Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden suurvalta. Siihen meillä on olemassa kaikki edellytykset. Osana ilmastopolitiikkaa Suomessa on kannustettu metsänomistajia hyvään metsänhoitoon.

Metsämme kasvavat noin 105 milj. kuutiota vuosittain. Hakkuut ovat olleet vain 65 milj. mottia ja nyt hallituksen tavoite on nostaa hakkuita kestävällä tavalla.

Pohjois-Suomen maakunnille biotaloushankkeet ovat tärkeitä. Meillä on useita merkittäviä bioenergia- ja biojalostushankkeita. Mm. Kainuun biotuotetehdashanke - KaiCell Fibers - nostaa pohjoisten metsien jalostusastetta merkittävällä tavalla.

Meillä Pohjois-Suomen maakunnilla on yhteinen intressi kehittää uutta teollista toimintaa, sillä metsätalouden työllistävyys hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko alueella.

Luonnonvaratalouden vahvistaminen kasvattaa Suomen vientiä ja tasapainottaa maan kauppatasetta. 

Oleellista on huomata sekin, että biotalouteen siirtymällä pystymme vähentämään merkittävästi fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Hiilenmusta energiapolitiikka on ajettava alas lisäämällä kotimaista ja uusiutuvaa energiaa.

Tämän takia hämmästelen suuresti sitä, että eräät suomalaiset mepit ajavat kaksilla rattailla. Jyviä vai akanoita?

 

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 7.7.2017

Timon viikkokirje 7.7.2017

Eduskunta jäi viime viikolla kesätauolle täysistuntojen osalta. Tällä viikolla hallitus ja hallintovaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat kuitenkin kokoontuneet maakunta- ja soteuudistuksen tiimoilta. Hallitus päätti keskiviikkona sote- ja maakuntauudistuksen jatkoaskelmerkeistä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta.  Linjaukset ratkaisivat myös hallintovaliokunnan kesän aikataulut.

Maakunta- ja soteuudistus jatkuu määrätietoisesti. Hallitus päätti jatkaa työtä siten, että uudistus tulee voimaan vuodella lykäten 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Lue lisää »

Tämä maa tarvitsee luottamuksen rakentajia, ei horjuttavia voimia

Perjantai 30.6.2017

Kainuun Sanomat 30.6.2017

Tämä maa tarvitsee luottamuksen rakentajia, ei horjuttavia voimia

Suomessa, Euroopassa ja maailmassa eletään suurta murrosaikaa: talous, politiikka, arvot ja turvallisuus ovat muutoksessa. Uudistukset ja mullistukset herättävät aina pelkoa, joka ilmenee kärjistyneinä kannanottoina. Asioista kerrotaan usein negatiivisessa hengessä. Sen sijaan pohdinta, miten tästä mennään eteenpäin, jää vähemmälle huomiolle.

Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Sami Kilpeläinen veti kirjoituksessaan (KS 29.6.2017) mutkia suoriksi esittämättä kuitenkaan ratkaisuja. Muutama toteamus hänen kirjoituksen pohjalta:

Suomalainen demokratia voi monella tapaa hyvin. Sen sijaan erot politiikkaan osallistumisessa ovat kasvussa ja muuttumassa jopa kuiluiksi. Suunta on käännettävä. 

Äänestysinto on ollut pitkän aikaa laskusuunnassa. Tässä erot alueiden välillä kasvavat. Meidän poliittisten toimijoiden ja puolueiden on otettava tämä viesti vakavasti.

Suomalaisten äänestysaktiivisuudessa on valtavat erot. Viime kesänä tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi vain alle kolmannes 25-34- vuotiaista perusasteen koulutuksesta saaneista suomalaisista äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Nuoria ei tule jättää sivuun, koska tämä on uhka demokratialle. Nuorten yhteiskunnallisia valmiuksia on mielestäni parannettava monella tavalla. Kaikilla on tässä työssä suuri vastuu.

Pidän tärkeänä, että maassa jatkaa vakaa hallitus Sipilän johdolla. Kuluneiden viikkojen olemme saaneet lukea paljon myönteisiä uutisia, jotka ovat viesti siitä, että hallituksen määrätietoinen työ on kannattanut ja sitä on jatkettava. Esimerkiksi valtionvarainministeriö nosti ennustettaan Suomen talouskasvusta. Ministeriö ennakoi Suomen talouden yltävän tänä vuonna 2,4 prosentin kasvuun.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön tuore työllisyyskatsaus rohkaisee Sipilän hallitusta jatkamaan töitä Suomen parhaaksi. Työllisyyskatsaus osoittaa, että Kainuussa työttömyys on vähentynyt puolitoista vuotta yhtä soittoa.

Sipilän hallitus on kohdellut Kainuun maakunta monella tapaa hyvin. Hämmästelen suuresti Kilpeläisen kriittistä kirjoitusta. Hallituksen työllisyyspakettiin kuuluu muun muassa biotalouden edistäminen, joka luo edellytyksiä uusille työpaikoille kotimaakuntaamme. Oman biotuotetehtaan - KaiCell Fibersin – saaminen maakuntaan tulee olemaan iso harppaus eteenpäin. Tämä investointi tulee hönkimään koko maakuntaan työtä ja toimeentuloa. Tehtaan eteen teemme kaikkemme.

Suomen suunta on vihdoin parempaan päin, holtiton alamäki on taitettu.

Kilpeläinen pui kirjoituksessaan hallituskriisiä. On uskomatonta syyttää Sipilää perussuomalaisten puolueen hajaannuksesta. Jos linja ei miellytä, jokaisella on oikeus vaihtaa ryhmää. 

Suomelle pahinta myrkkyä olisivat olleet uudet vaalit tai hallitusneuvottelut.

Pääministeri Juha Sipilä osoitti johtajuutta koko prosessin aikana. On oikein, että muuttuneessa tilanteessa hallitus antoi tiedonannon eduskunnalle. Parlamentarismin ydinhän on siinä, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.

Pääministerin on varmistettava kaikissa eteen tulevissa tilanteissa hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Työ Suomen parhaaksi jatkuu. 

Timo Korhonen

Keskustan Kainuun piirin puheenjohtaja, kansanedustaja

Eduskunnan viikko

Perjantai 30.6.2017

Timon viikkokirje 30.6.2017

Tällä viikolla on ollut työäyteisiä päiviä sote – ja maakuntauudistuksen parissa niin Kainuussa kuin eduskunnassa. Maanantaina löimme askelmerkkejä Kainuun maakunnallisen valmistelun osalle, kun väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) piti järjestäytymiskokouksensa.

Maakunnassa valmistelu etenee esimerkillisellä tavalla. Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana olen edellyttänyt sitä, että Kainuun tulee olla esimerkinnäyttäjä koko valtakunnassa. Tästä tulee niin hyvä kuin alueilla tehdään.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Torstai 22.6.2017

Timon viikkokirje 22.6.2017

Viime viikon jälkilöylyt koettiin eduskunnassa maanantaina, kun eduskunta keskusteli hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta. Taustalla oli perussuomalaisten hajaantuminen. On surullista, että jakaantunut ryhmä pesi pyykkiä eduskuntasalissa värikkäin sanankääntein. Tuollaiset keskustelut tulisi mielestäni käydä muualla.

Pääministeri Juha Sipilä osoitti johtajuutta koko prosessin aikana. On oikein, että muuttuneessa tilanteessa hallitus antoi tiedonannon eduskunnalle. Parlamentarismin ydinhän on siinä, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Pääministerin on varmistettava kaikissa eteen tulevissa tilanteissa hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Eduskunta päätti tiistaina, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta äänin 104-85.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 16.6.2017

Timon viikkokirje 16.6.2017

Huh, huh, mikä viikko takana!  Yllättäviä tilanteita ja käänteitä, mutta tästäkin selvittiin. Suomi oli hallituskriisin partaalla. Kriisitilanne oli aito, vaikka muutama median toimittaja yrittää tietää enemmän kuin tietää.

Keskustan eduskuntaryhmällä kokoonnuimme useana iltana Kesärantaan, pääministerin virka-asunnolle pohtimaan tilannetta. Hallituskriisi lähti liikkeelle perussuomalaisten puoluekokouksesta, jossa halla-aholaiset/nuivat putsasivat pöydän.

Lue lisää »

Puut eivät saa mädäntyä metsiin

Perjantai 9.6.2017

Kainuun Sanomat 9.6.2017

Kajaanilainen kaupunginvaltuutettu Silja Keränen (vihr.) otti kantaa Kainuun biotuotetehdas eli KaiCell Fibers –hankkeeseen (KS 6.6.2017). Keränen kritisoi hanketta rahoittavan Kainuun Liiton roolia ja katsoi, että toteutuessaan tehdas vaarantaa metsätalouden kestävyyden Kainuussa. En ymmärrä Keräsen näkemyksiä.

Hämmästelen suuresti sitä, että Vihreät - Keräsen suulla - kyseenalaistavat koko Kainuulle merkittävän biotaloushankkeen. On muistettava, että biotaloushankkeilla monipuolistetaan metsänkäyttöä kestävällä tavalla kautta maan.

Suomessa metsien kestävästä kasvusta käytetään tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Ruotsissa ollaan hyvin lähellä suurinta mahdollista kestävää käyttöä. Hyvä hoito ja puun kasvun lisääminen on ilmastonkin näkökulmasta erinomainen ilmastoteko. Puut eivät saa lahota metsiin. Metsiemme kasvua on mahdollista edelleen lisätä.

Kainuussa on puuntuotannossa kolme neljäsosaa eli 74,5 % metsätalousmaasta. Kokonaan hakkuiden ulkopuolella on 317 000 hehtaaria eli 15,5 % metsätalousmaan alasta.

Laajin suojeluperuste on ollut puiden vanhuus. Vanhojen metsien suojelu on ilmastopoliittisesti huono asia, koska lahotessaan vanhat kuusikot muuttuvat hiilidioksidipäästöiksi. Vaikka hakkuut lisääntyvät, metsien suojelualueet säilyvät. Tämä on syytä muistaa.

Paltamon tehdas käyttää kuitupuuta - pääosin harvennushakkuista. Harvennushakkuut parantavat virkistysarvoja, eivätkä uhkaa monimuotoisuutta. Tällä hetkellähän Kainuu on kuitupuukaupassa reservaatti. Metsien hyvä hoito ja kasvun säilyminen sekä lisääminen vaativat kuitenkin harvennushakkuiden tekemistä ajallaan. Tätä vaatii myös sahateollisuuden tarvitsema tukkipuuston järeytyminen.

Käytännössä KaiCell Fibersin tarpeen osalta kyse ei ole mistään jättihakkuista, vaan metsien hakkuiden tekemisestä kasvun ja talouden kannalta oikeaan aikaan.

Metsätalouden työpaikat hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko maakunnan elinvoimaan. Ja työpaikkojahan tämä maakunta tarvitsee.

On myös muistettava, että selluntuottamisen lisäksi KaiCell Fibers avaa mahdollisuuden metsäteollisuuden ja muun prosessiteollisuuden uudistumiselle. Tässäkin mielessä uusi toimija on aidosti tervetullut.  Tässä ollaan luomassa Kainuuseen uutta metsäklusteria.

Hanke on Kainuulle mahdollisuus, ei uhka.

Keränen kritisoi kirjoituksessaan maakuntaliiton roolia hankkeessa. On muistettava, että Kainuun liitto on aluekehitysviranomainen. Kainuun aluekehittämisen ohjenuora on maakuntaohjelma, jossa elinkeinojen kehittäminen on ykkösasia ja biotalous keskeinen kärki. Biotalouden päähankkeeksi on edelleen valittu biotuotetehdas. Näiden linjausten mukaan minä hallituksen puheenjohtajana, Kainuun liiton muu johto ja henkilöstö toimii ja on toiminut tässäkin tapauksessa. 

Lisäksi Keränen mainitsi julkisen rahan käytön hankkeessa.  Ilman näitä panostuksia Kainuu ei olisi lainkaan tavoittelemassa teollista investointia, joka on suuruusluokaltaan suurin tällä hetkellä realistinen työpaikkoja ja aluetalouden tuloja lisäävä hanke. Jatkossa rahoitus tulee yksityisiltä toimijoilta, mahdollisesti pienessä määrin vielä muilta julkisilta toimijoilta (esim. Tekes tai Eu-rahoitus). Investointi on mittava noin 880 miljoonaa euroa.

Kainuun on kyettävä uudistamaan ja monipuolistamaan elinkeinoelämäänsä, parantamaan kilpailukykyään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja vaurastumaan kansainvälisen kasvun ansiosta. Tähän tämä hanke antaa erinomaisen mahdollisuuden.

Timo Korhonen

Kainuun maakuntahallituksen pj.

Kansanedustaja (kesk.)

Eduskunnan viikko

Perjantai 9.6.2017

Timon viikkokirje 9.6.2017

Tällä viikolla eduskunnassa on ollut kova kuhina. Presidentinvaalien ehdokasasettelu on selkiintynyt todella paljon Niinistön ilmoituksen myötä. Demarit tosin tuskailevat oman presidenttiehdokkaan nimeämisen kanssa.  Perussuomalaiset valmistautuvat viikonlopun puoluekokoukseen, josta on tulossa jännittävä spektaakkeli Terhon ja Halla-ahon välillä. Arvioni mukaan puoluekokouspuhe tulee ratkaisemaan valinnan.

 

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 2.6.2017

Timon viikkokirje 2.6.2017

Tällä viikolla olemme keskustelleet eduskunnassa Suomen taloudesta ja työllisyydestä, lisätalousarviosta tälle vuodelle, ulko- ja turvallispolitiikasta, EU:n tulevaisuudesta sekä alkoholipolitiikasta.

Myös maailmalta kuuluu kummia, kun Yhdysvaltain presidentti Trump on sanomassa hyvästejä Pariisin ilmastosopimukselle. Olen pettynyt Yhdysvaltain ratkaisuun. Mahtimaa osoittaa ratkaisullaan piittaamattomuutta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tämä tulee olemaan arvioni mukaan kova kolaus maan kansainväliselle maineelle. Ministeri Tiilikainen sen sanoi "Trump teki USAsta pienemmän kuin koskaan".

Lue lisää »

Vanhemmat kirjoitukset »