Hajatelmia saunalta

Keskiviikko 8.8.2018

Kaleva 8.8.2018

Hajatelmia saunalta 

Katsellessani saunan terassilta järvelle ja kuunnellessani sateen ropinaa Sotkamossa, ihmettelen, mikä tätä maaseudun ja kaupunkien, maakuntien ja pääkaupunkiseudun välistä vastakkainasettelua pitää hereillä. Vanhanaikaista ja typerää. 

Ylen julkaiseman tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Tutkimustuloksia on vähätelty, mutta minusta suomalaisten viesti on selkeä meille päättäjille. Suomalaiset haluavat tasapainoisempaa aluekehitystä.

Jokaisella maakunnalla on omat luontaiset vahvuutensa. Ne on hyödynnettävä ymmärtäen, että tämä maa elää vain koko voimallaan.  

Työllisyys paranee koko maassa ja talouden näkymät ovat myönteiset. Hallitus on käytännössä saavuttanut tämän vaalikauden alussa asettamansa, kunnianhimoisen työllisyystavoitteen.

Tulevalla vaalikaudella työllisyysaste on nostettava 75 prosentin tuntumaan, kuten pääministeri Sipilä on todennut.   

Jotta saavuttaisimme tuon työllisyysasteen, koko Suomen mahdollisuudet on hyödynnettävä. Jokaisen maakunnan erikoistumista ja kasvua on tuettava. Juuri siksi maakunta- ja soteuudistuskin on saatava maaliin.

Olen valtavan pettynyt eduskunnan etenemiseen maakunta- ja soteuudistuksessa. Maakunnat etenevät vauhdilla, mutta valtakunnan tasolla tahallinen uudistuksen jarruttaminen menee ihmisten tarvitsemien palveluiden edelle.

Uudistuksen kaatuminen jatkaisi epävarmuuden tilaa maakunnissa ja kunnissa. Täysillä valmistelua tekevien ihmisten tekemä työ menisi osin hukkaan ja kunnissa alkaisi sotepalveluiden kokonaisulkoistusten kilpajuoksu.  Uudistuksen kaataminen tarkoittaisi myös maakuntien kansanvaltaisen demokratian ja alueiden oman kehittämisvallan torppaamista. 

Uudistus on valtava. Pidän tärkeänä, että matkan varrella sotea voidaan tarpeen vaatiessa korjata. 

Tässä saunan kuistilla istuessa mieleen tulee myös totuus, että leivän tuottaminen on korkeammassa kädessä. Viime kesänä satoi, tänä kesänä on kuivaa. Viljelijää koetellaan karulla kädellä. Tässä tilanteessa tarvitaan niin kansallisia kuin EU-tason päätöksiäkin viljelijöiden ahdingon helpottamiseksi. Pelkkä tukien aikaistaminen, kuten komissio näyttää esittävän, ei riitä. Ala tarvitsee uutta rahaa suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. Lisäksi viljelijän on saatava reilumpi hinta markkinoilta.  

Ilahduin suuresti viime viikolla uutisoidusta Suomen lentohistorian ensimmäisestä sähkökäyttöisen lentokoneen pilottikokeilusta. Jospa se mahdollistaisi edullisemman ja toimivamman lentoratkaisun ja -verkoston laajasti koko Suomeen. Kun tämä kotimaankin lentotarve pitäisi hoitaa. 

Näissä aatoksissa sitten saunaan.

Kainuu ja koko Suomi kasvussa

Perjantai 6.7.2018

Kainuun Sanomat 6.7.2018

Kainuu ja koko Suomi kasvussa

Kainuun tulevaisuus on riippuvainen työstä, yrittäjyydestä ja osaavista tekijöistä. Tämä on Kainuun elinvoiman ja vireyden perusta. Kyse on asumisen ja elämisen edellytyksistä.  

Kotimaakunnassamme on menossa positiviinen pöhinä. Tunnelmia ovat kohentaneet muun muassa kaivosyhtiö Terrafameen, Transtechiin ja Sotkamon hopeakaivokseen liittyvät myönteiset uutiset. Samoin positiivista ilmapiiriä on luonut Kajaanin uuden sairaalan rakentaminen.

Myönteinen kehitys näkyy pelialalla, matkailussa, teknologiateollisuudessa, puurakentamisessa ja bioenergiassa. Kainuuseen suunnitellaan tällä hetkellä yli 2 miljardin edestä investointihakkeita. Meillä on runsaasti kasvupotentiaalia, joka on hyödynnettävä täysimääräisesti.  

Kasvukipujakin on jo nähtävissä. Huoli osaavan työvoiman riittävävyydestä on aito.

Kun Kainuun työvoima rakenteeltaan ikääntyy ja avoimet työpaikat lisääntyvät, työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen pohdituttaa. Tämä on jopa hämmentävää ”perinteisesti” korkean työttömyyden maakunnassa. 

Kainuussa tarvitaan monia toimia työvoiman riittävyyden takaamiseksi. Lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä tarvitsemme entistä vahvempaa hallittua maahanmuuttoa. Tämä Kainuussa on jokaisen syytä ymmärtää. Tarvitsemme myös lisää järkeviä keinoja työllistymiskynnyksen alentamiseksi. Työvoimakoulutus on keskeinen nopeisiin ja suuriin työvoimatarpeisiin vastaamisen työkalu.

Suomessa on seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve. Sipilän hallitus on panostanut muuntokoulutukseen ja helpottanut uudelleen kouluttautumista. Tätä työtä on jatkettava, sillä elinikäinen oppiminen koskettaa kaikkia. 

Kainuun maakuntauudistuksen valmistelun keskellä olemme rakentaneet maakuntahallinnossamme eri toimijoiden kanssa yhdessä Kainuu-ohjelman.

Ohjelman iso tavoite on ”Hyvinvoiva ja vetovoimainen Kainuu”. Panostamme Kainuussa yritysten menestymiseen ja osaamiseen, maakunnan saavutettavuuteen, ihmisten hyvinvointiin ja positiiviseen maakuntakuvaan. Katsomme Kainuussa vahvassa etukenossa eteenpäin. Tavoittelemme uhkakuvista huolimatta seuraavan runsaan vuosikymmenen aikana yli 3000 uutta työpaikkaa nykytilaan verrattuna. 

Me kainuulaiset teemme itse tulevaisuutemme, mutta tietysti tarvitsemme myös valtakunnallisia ja EU-tasoisia poliittisia päätöksiä, jotka vahvistavat myönteistä kehitystä ja mahdollistavat koko Suomen ja Kainuun voimavarojen hyödyntämisen.

Isossa kuvassa itselleni koko Suomen kehittäminen on itseisarvo. Koko Suomea on puolustettava. En ymmärrä kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Se on vanhanaikaista.

Onneksi valtaosa suomalaisista, myös kaupunkilaisista, ovat koko Suomen kannattajia.  

Tällä hetkellä työpaikkoja syntyy kaikkiin maakuntiin. Hajautetun yhteiskunnan malli luo parhaimmat osaavan kasvunedellytykset Suomelle myös tulevaisuudessa. Tätä linjaa on puolustettava meidän kainuulaisten yhdessä rintamassa.

Timo Korhonen

Kansanedustaja (kesk)

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 29.6.2018

Timon viikkokirje 29.6.2018

Keskiviikkona pääministeri antoi ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021. Uudistuksen lykkääntyminen ei tarkoita uudistuksen kaatumista, vain voimaantulo siirtyy. Maakuntavaltuustojen toiminta tosin alkaa jo vuoden 2019 puolella kesä-elokuun aikana.

Aikataulut ovat aiheuttaneet epävarmuutta maakunnissa, joten eduskunnalta odotetaan nyt huolellista ja vastuullista käsittelyä. Vaikka uudistus ei ole täydellinen, jostakin on lähdettävä liikkeelle. Sote-uudistuksen myöhästymisen takia monissa kunnissa on siirrytty yksityisten palveluntuottajien asiakkaiksi, joten on tärkeää, että uudistusta ei enää tietoisesti jarruteta.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Torstai 21.6.2018

Timon viikkokirje 21.6.2018

Odotettu hallituksen vastine perustuslakivaliokunnan valinnanvapautta koskevasta lausunnosta valmistui tiistaina. Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ovat merkittäviä, mutta tarvittavat muutokset voidaan tehdä suoraan eduskuntakäsittelyssä ilman uutta esitystä. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien lakien eduskunnan täysituntokäsittelyt siirtyvät syksylle 2018. Tällä hetkellä on jouduttu pohtimaan myös sitä, siirretäänkö maakuntien aloitus vielä vuodella eteenpäin. Keskeisin syy tähän on sosiaali- ja terveysvaliokunnan erittäin heikko työskentely eri syistä johtuen. Valiokunta antaa surullisen kuvan koko eduskunnan toimintakyvystä!

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 15.6.2018

Timon viikkokirje 15.6.2018

Yksi poliittisista haaveistani toteutui viime viikon lopulla, kun keskustalaiset ympäri Suomen saapuivat Sotkamon vaaramaisemiin pitämään keskustan puoluekokousta. Olin iloisesti
yllättynyt, että kokoukseen osallistui yli 4000 kokousvierasta, yli 1000 vierasta arvioitua enemmän. Tämä osoittaa, että keskustalainen, maalaisliittolainen henki on vireä ja voimissaan. Meillä on rakentumassa erinomaisen hyvät lähtökohdat seuraaviin vaaleihin. Aikaa vaaleihin on vajaa vuosi. Kolmen suurimman puolueen järjestys voi olla mikä tahansa. Nytkin oma tekemisemme ratkaisee.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 1.6.2018

Timon viikkokirje 1.6.2018

Tällä viikolla odotetuin uutinen on ollut perustuslakivaliokunnan lausunto soteuudistuksen valinnanvapaudesta. Maakunnat ovat hyvässä vauhdissa valmisteluissa ja ne odottavat päätöksiä jatkosta. Maakuntavaalien ajankohta varmistuu myöhemmin, nyt keskustellaan lakipakettien eteenpäin viemisestä. Perustuslakivaliokunta tekee huolellista ja riippumatonta työtä, jota tulee kunnioittaa.

Tätä kirjoittaessa perustuslakivaliokunta on vielä kokoustamassa, joten lausunnon arviointi siirtyy tulevalle viikolle tämän kirjeen osalta.

Lue lisää »

Kansanliike koolla Kainuussa

Tiistai 29.5.2018

Kainuun paikallislehdet 29.5.2018

Kansanliike koolla Kainuussa

Keskustan puoluekokous järjestetään Sotkamossa 8.-10. kesäkuuta.

Poliittiset laineet lyövät tällä hetkellä maakunta- ja soteuudistuksen ympärillä. Eduskunnassa useat eri valiokunnat käsittelevät uudistuslakeja - toiset määrätietoisesti ja toiset viivytellen. 

Maakuntatasolla, kuten Kainuussa, uudistusten valmistelu etenee vakaasti. Yli puoluerajojen rakennetaan kokonaisuutta, jolla kainuulaisten palvelut turvataan ja maakunnan kehittyminen vahvistuu.

Kiihkeän päivänpolitiikan ohella Suomen keskusta valmistautuu pitämään tämän vuoden suurinta puoluekokousta Sotkamoon. Mieltäni lämmittää se, että välillä kokouspaikkana on myös muu kuin keskuskaupunki.

Keskustan Kainuun piirille kokouksen isännöinti on tottakai merkittävä asia. Keskusta on kansanliike, jonka myötä kokoukseen osallistuu tuhansia ihmisiä eri puolilta Suomea.

Kainuu tulee olemaan kokousviikonlopun aikana vahvasti esillä valtakunnallisesti. Sen varmistaa keskustan pääministeripuolueen asema ja päivän politiikan laaja mielenkiinto.

Puoluekokous järjestetään Kainuussa nyt kolmatta kertaa. Aiemmin kokoukset on järjestetty Sotkamossa (1952) ja Kajaanissa (1988). Molemmissa puoluekokouksissa on tehty historiallisia päätöksiä.

Vuoden 1952 puoluekokous muistetaan puoluesihteerivaalista, jossa Arvo Korsimo päihitti Johannes Virolaisen. Vuoden 1988 kokous muistetaan taas siitä, että keskustapuolue muutti nimensä Suomen Keskustaksi.

Henkilövalinnat ovat perinteisesti puoluekokousten suola, näin myös Sotkamon puoluekokouksessa. Puoluesihteerin ja varapuheenjohtajan paikoista tullaan käymään kilpaa. Juha Sipilä tulee jatkamaan puolueen puheenjohtajana vahvalla mandaatilla.

Henkilövalintojen lisäksi puoluekokous rakentaa linjat ja eväät tulevaisuuteen. Tältä pohjalta linjataan myös tulevia vaaleja. Kokouksessa myös käsitellään yli 300 puoluekokousaloitetta.

Sotkamossa keskusta kokoontuu tilanteessa, jossa hallitustyöllä olemme saaneet Suomen monella tavalla kuntoon. Erityisesti Kainuuta hallitus on kohdellut hyvin. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan Keskustan pitää pystyä kertomaan, mitä teemme tulevaisuudessa.

Puoluekokousjärjestelyt ovat aikataulussa. Tässäkin yhteydessä iso kiitos kaikille kokouksen tekijöille ja talkoolaisille. Työtä tehdään hartiavoimin. On ilo huomata tässäkin kainuulainen yhteistoiminta - apua annetaan yli puoluerajojen.

Ja kun Sotkamossa ollaan, yksi kokouksen kohokohta on tietysti perjantai-illan pesäpallo-ottelu Sotkamon Jymy - Vimpelin Veto.

Keskitytään olennaiseen

Perjantai 25.5.2018

Kainuun Sanomat 25.5.2018

Keskitytään olennaiseen

Sote-ja maakuntauudistuksen osalta eletään ratkaisevia aikoja. Huomio on kiinnittynyt eduskunnan valiokuntien työskentelyyn.

Erityinen mielenkiinto tällä hetkellä kohdistuu perustuslakivaliokuntaan, joka antaa lausuntonsa hallituksen sotevalinnanvapaus -esityksestä. Ja antaa lausuntonsa varmasti lain näkökulmasta ilman poliittista väritystä.

Viime kesänä perustuslakivaliokunta lausui yksimielisesti, että maakunta- ja soteuudistus on välttämätön, kiireellinen ja tärkeä. Tämä arvio pitää edelleen paikkansa. Uudistus tarvitaan.

On harha-ajattelua, että asiassa voitaisiin ottaa askeleita taaksepäin. Tässä kannattaa olla rehellinen itselleen ja muille. Tätä uudistusta on jo pyöritelty useampi vaalikausi.

Julkisen keskustelun huomio on viime aikoina keskittynyt siihen, milloin maakuntavaalit järjestetään. Olen ollut niin vahvasti tämän kokonaisuudistuksen valmistelussa mukana alusta saakka, että totean tässäkin, ettei vaalien ajankohta ole ykköskysymys. Olennaista on se, että eduskunta saa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait käsitellyksi perusteellisesti ja uudistuksessa päästään seuraavaan vaiheeseen.

Uudistuksen aikamääristä keskeistä on se, että uudet maakunnat aloittavat 1.1.2020. Vaalit on järjestettävä niin, että uudet maakuntavaltuustot ehtivät toimia niin pitkään, että maakunnat ja sote ovat käynnistysvalmiita tuolloin. Tämän takia on tietysti edesvastuutonta puhua maakuntavaalien järjestämisestä joskus touko-kesäkuussa 2019. Silloin valtuustojen valmistautumisaika jää kohtuuttoman lyhyeksi.

Me kainuulaiset tiedämme jo hallintokokeilun kautta, että työtä on paljon uutta maakuntaa rakennettaessa. Tämä ei tapahdu sormia näpsäyttämällä.

Tulevan maakunnan rahoituksen riittävyys ja talouden hallinta on uudistustyön merkittävimpiä asioita. Kainuussakin valmistelutyöllä on ratkaiseva merkitys siihen, kuinka tehokkaasti voimme asiat hoitaa, jotta kaikki saavat esim. tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevaisuudessakin. Valmistelussa voimme myös vaikuttaa talouden riittävyyteen.

Toimeenpano maakunnissa ratkaisee uudistuksen onnistumisen. On äärettömän hienoa todeta, että Kainuussa sote- ja maakuntauudistukseen on sitouduttu yli puoluerajojen. Haluamme rakentaa yhdessä tulevaisuuden Kainuuta, joka on tärkeä lähtökohta uudistuksen toimenpanossa. Tästäkin haluan kiittää kaikkia Kainuussa toimivia poliittisia piirejä!

Teemme Kainuussa tätä uudistusta ilman poliittista pelaamista. Tämä on vastuunkantoa. Keskitymme olennaiseen! Tätä henkeä toivon myös lainsäädäntötyöhön.

Maakunta- ja soteuudistuksen soutaminen satamaan on kaikkien etu. Uudistuksen lainsäädännöllinen kehikko on saatava selväksi, jotta pääsemme vahvemmin keskustelemaan palveluiden sisällöistä.

Kainuun hallintokokeilu myös osoitti sen, että valmista ei saada kerralla, mutta pitää olla valmius tehdä tarvittavia muutoksia myös matkan varrella.

Eduskunnan viikko

Perjantai 25.5.2018

Timon viikkokirje 25.5.2018

Hallituskauden saavutus työllistävästä uudistuspolitiikasta näkyy työn- ja elinkeinoministeriön tilastoissa. Kainuun työttömyysluvut ovat laskeneet yhdenjaksoisesti kahden ja puolen vuoden ajan. Työvoiman kysyntä on vilkasta, avoimia työpaikkoja oli huhtikuussa 41 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Edelleen työttömänä oli 3971 työnhakijaa. Edellisen kerran työttömien määrä oli näin alhaalla vuonna 1990. Eri arvioiden mukaan em. työnhakijoista noin puolet on tosiasiallisesti työllistettävissä.

Hallituksen tavoitetta on nostettava tulevalla vaalikaudella hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi.  Kainuussa talous ja työllisyys on kehittynyt muuta maata paremmin, jonka seurauksena on näkyvissä työvoimapulaa jo joillakin aloilla. Edelleen tarvitaan nopeasti täsmätoimia muunto- ja täydennyskoulutukseen sekä yhteistyön syventämistä yrittäjien kanssa, jotta opiskelijat pääsevät harjoittelupaikkojen kautta työllistymään omalle alalleen.  

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 18.5.2018

Timon viikkokirje 18.5.2018

Maakunta- ja sote -uudistusten valmistelu eduskunnassa käy yhä kovemmilla kierroksilla. Opposition jarrutus kovenee entistä laajemmalla rintamalla. Monipuolisen lakikokonaisuuden käsittelyjen organisointi aikatauluineen vie käytännössä kaiken aikani eduskunnassa.

Viikon aikana pääkaupunkiseutu on kapinoinut uudistusta vastaan. Kunnat, pääkaupunkiseutu mukaan lukien, ovat antaneet omat lausuntonsa valmisteluun eikä heillä ole ollut esittää vaihtoehtoa. Kysymys lienee enemmänkin vallasta, jota suuret ja rikkaat kaupungit, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen eivät halua luovuttaa maakunnille.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 11.5.2018

Timon viikkokirje 11.5.2018

Alkuviikon EU:n maatalousvaliokunnan vierailun jälkeen viikko alkoi makusote-asioiden tiimoilta vauhdikkaasti. Osittain on nähtävissä opposition jarrutusta valiokuntakäsittelyissä. Erityisesti tämä näkyy sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Jarrutusta on vaikea käsittää. Tuskin kukaan oppositioedustaja - joka vähänkään tätä kokonaisuutta ymmärtää - haluaa vaalien jälkeen eteensä nämä uudistuspaketit. Omat työpäivät eduskunnassa menee nykyään lähes tyystin näiden makusote-asioiden paimentamisessa eteenpäin.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 4.5.2018

Timon viikkokirje 4.5.2018

Viikolla keskusteluihin nousi Antti Rinteen vappupuheessaan väläyttämä lupaus 1400 euroa nettona saavien eläkeläisten 100 euron kuukausikorotuksesta. Puheessaan Rinne ei puhunut korotuksesta useamman vaalikauden aikana. Kun korotuksen hintalappua alettiin katsomaan, selitti Rinne tarkoittavansa korotusta seuraavan vaalikauden aikana ja myöhemmin hän kertoi tarkoittaneensa korotusta useamman vaalikauden aikana. Sinällään tuo korotus hoituu jo indeksien kautta.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 27.4.2018

Timon viikkokirje 27.4.2018

Työpäivät pitenevät ja makusote-valmistelu kiihtyy. Kuluneella viikolla lainvalmisteluun on jälleen lisätty kokouksia. Viikolla isoin osa ajastani meni näiden uudistusten käsittelyn organsiointiin ja juoksuttamiseen valiokuntien välillä sekä ongelmien ratkomiseen eduskunnassa. Aikataulu on tiukka, mutta olen kuitenkin luottavainen.

Paavo Väyrynen teki omat ratkaisunsa ilmoittamalla tulostaan eduskuntaan, erostaan keskustasta ja luopumisesta kunniapuheenjohtajuudestaan. Pitkään jatkunut juupas-eipäs-pallottelu saa päätöksen ja takaa työrauhan kaikille osapuolille - ehkä. Paavon tilalle Euroopan parlamenttiin nousee Mirja Vehkaperä, jos Väyrynen pääsee todella palaamaan.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 20.4.2018

Timon viikkokirje 20.4.2018

Viikon täysistunnoissa oli käsiteltävänä isoja asioita: lähetekeskustelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, kasvupalvelulaki ja aktiivimalli. Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu kiihtyy, mikä näkyy valiokuntien kokousaikatauluissa. Ylimääräisiä ja pidennettyjä kokouksia on sovittu pidettäväksi keskeisissä valiokunnissa eli hallinto-, sosiaali- ja terveys- sekä perustuslakivaliokunnissa.

Eilen esittelin makusoten etenemistä reformiministeriryhmälle. Kokouksen päätöksen myötä tulen vastaamaan makusote –lainsäädännön valmistelun koordinoinnista eduskunnassa, sillä tavoitteella, että kaikki tarvittavat lait ovat valmiina 1.7. Työläs pesti!

Lue lisää »

Kunnon vauvarahaa pohdittava

Maanantai 16.4.2018

Suomenmaa 16.4.2018

Kunnon vauvarahaa pohdittava

Keskustan kainuulainen kansanedustaja Timo Korhonen kaipaa tuntuvia toimia syntyvyyden nostamiseksi.

- Mielestäni jokaisesta lapsesta maksettavaa reilua vauvarahaa olisi harkittava, Korhonen pohtii viitaten siihen, että joissakin kunnissa rahaa jo maksetaankin.

Suomalaisten syntyvyys on laskenut huolestuttavasti. Syyt ovat moninaiset, mutta Korhonen kaipaa nykyistä vahvempaa yhteiskunnallista viestiä lapsimyönteisyyden osoittamiseksi.

-  Esimerkiksi meillä Kainuussa on väestörakenteessa  lähestymässä tilanne, että kohta jokainen syntyvä lapsi tarvittaisiin töihin sote-sektorille, jotta ikääntyvästä väestöstä voidaan tulevaisuudessa pitää huolta.

Korhosen mukaan työperäinen maahanmuutto on myös keino, joka on nostettava vakavasti esiin Suomen elinvoiman takaamiseksi.

- Asiallista keskustelua ja ajatustenvaihtoa tarvitaan, Korhonen peräänkuuluttaa.

Työllisyyttä, täsmätoimia ja aluepolitiikkaa

Perjantai 13.4.2018

Kainuun Sanomat 13.4.2018

Työllisyyttä, täsmätoimia ja aluepolitiikkaa

Hallituksen kehysriihen tulokset valmistuivat täällä viikolla. Lopputulema on monella tavalla tasapainoinen myös Kainuun kannalta. Vaikka epäilijöitä on riittänyt, keskustavetoinen hallitus on nostanut Suomen ylös kuilun partaalta. Syöksykierre on oikaistu! Esimerkiksi kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyystavoite toteutuu.

Työllisyys on viime aikoina kohentunut kuukausi kuukaudelta koko maassa. Kainuun ongelma on se, että meillä ja Satakunnassa yritykset ja muut työnantajat kokevat eniten vaikeuksia saada työvoimaa. Tämä on osin uskomatonta. Kehysriihessä työllistymiseen haettiin ratkaisuja.

Talouden paranemisesta huolimatta kaikilla suomalaisilla ei mene vielä hyvin. Edelleen meillä on köyhyyttä ja eriarvoistumista. Siksi kehysriihessä tehtiin toimia, joilla helpotetaan pienituloisimpien ja muuten heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Indeksijäädytyksiä ei poistettu, mutta vastaava summa kohdennetaan täsmällisemmin tarvitsijoille. Järkevää!

Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä ja pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja korotetaan ja etenkin pienituloisimpien ja paljon sairastavien lääkekuluja pienennetään omavastuuta alentamalla.

Paljon parjattua aktiivimallia kehitetään. Kentän palaute on kuultu eli työllisyyspalveluihin osoitetaan lisää rahaa. Lisäksi työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti parannetaan. Jatkossa omaehtoinen opiskelu luetaan aktiivisuuden osoittamiseksi.

Päätöksillään hallitus varmisti myös sote- ja maakuntauudistuksen sujuvan etenemisen. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun, ja maakuntien vuoden 2019 toimintaan varataan 100 miljoonan euron määrärahat vuodelle 2019.

Nyt saatiin myös iso päätös vuosien työlle – Pelson vankila säilyy ja sitä kehitetään!  Pelson hankesuunnittelutyö aloitetaan, ja on aloitettava, välittömästi ja on valmiina keväällä 2019. Tavoitteena on, että Vaalan vankilan uudisrakentaminen voi alkaa vuonna 2019 ja valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tämä on merkittävä päätös Kainuun ja koko Pohjois-Suomen kannalta. Alueen selkeä ja yhtenäinen viesti otettiin huomioon. Aiemmin talvella julkaistiin selvitys, jossa ehdotettiin Pohjois-Suomen vankeinhoidon keskittamistä Ouluun. Hallitus päätti toisin.

Vuosien saatossa on turhauttanut se, että Pelson vankilan peruskorjauspäätöshän tehtiin jo vuonna 2009, Vanhasen 2. hallituksen aikana. Rikosseuraamusvirasto ei ole tarttunut työhön, eikä aiemmat hallitukset ole asiassa edenneet. Nyt ryhdytään vihdoinkin tuumasta toimeen.  

Usean hallituksen ajan Pelso, sen henkilöstö ja Vaala ovat olleet epävarmuuden tilassa. Nyt syntyi oikea ja selkeä ratkaisu. Aktiivinen vaikuttamistyö on kannattanut. Suuri kiitos Sipilän johtamalle hallitukselle, Pelson vankilan henkilöstölle, Vaalan kunnalle sekä edustajakollegoille yli puoluerajojen. Vaikuttamistyötä on tehty hartiavoimin.

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 13.4.2018

Timon viikkokirje 13.4.2018

Kuluneen viikon ehdottomin kohokohta oli hallituksen kehysriihen päätös Pelson vankilan jatkosta ja kehittämisestä. Jo vuosia kestänyt vääntö vankilan lakkauttamisesta ja toiminnan siirtämisestä Ouluun päättyi onnellisesti.

Kehysriihessä varattiin lisää rahaa uudisrakentamiseen ja kasvaviin vuokramenoihin. Näillä toimilla turvataan Pelson vankilalle erityinen vankeinhoito ja työtoiminta. Nyt on vielä varmistettava, että kehysriihen päätös siirtyy toimiksi Pelsolla.

Lue lisää »

Pelson vankilasta tehtiin ryhdikäs päätös

Keskiviikko 11.4.2018

Pelson vankilasta tehtiin ryhdikäs päätös

Keskustan kainuulainen kansanedustaja ja Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen on iloinen siitä, että Pelson vankila voi jatkaa toimintaansa ja sitä edelleen kehitetään. Maan hallitus linjasi tämän kehysriihessään.

- Tämä on merkittävä päätös Kainuun ja koko Pohjois-Suomen kannalta. Alueen selkeä ja yhtenäinen viesti otettiin huomioon. Usean hallituksen ajan Pelso, sen henkilöstö ja Vaala ovat olleet epävarmuuden tilassa. Nyt syntyi oikea ja selkeä ratkaisu. Aktiivinen vaikuttamistyö on kannattanut. Suuri kiitos Sipilän johtamalle hallitukselle, Korhonen kiittää.

- Kiitos kuuluu myös Pelson aktiiviselle henkilöstölle ja Vaalan kunnalle. Vaikuttamistyötä on tehty paljon, Korhonen toteaa.

Aiemmin talvella julkaistiin selvitys, jossa ehdotettiin Pohjois-Suomen vankeinhoidon keskittamistä Ouluun.


- Me vaalipiirin kansanedustajat yli puoluerajojen yhdessä edellytimme myös siinä tilanteessa että laskelmissa on huomioitava laadullinen ja toiminnallinen puoli. 


- Hyviä toimintamalleja ei kannata romuttaa. On hyvä, että päätöksessä otettiin huomioon myös aluetaloudelliset näkökohdat. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että vaalipiirin kansanedustajat yli puoluerajojen olivat Pelson takana, Korhonen jatkaa.

Korhosen mukaan hallituksen linjaukset Pelson vankilan osalta ovat luontevaa jatkumoa aiempiin päätöksiin.

- Pelson vankilan peruskorjaus päätöshän tehtiin jo vuonna 2009, Vanhasen 2. hallituksen aikana. Nyt on ryhdyttävä vihdoinkin tuumasta toimeen. Tarvittavat uusinvestoinnit suunnitteluineen on aloitettava viivytyksettä. Rikosseuraamusvirastolle hallituksen päätös on myös täysin selvä, Korhonen toteaa.

Kehysriihen päätösten myötä Pohjois-Suomessa Oulun sekä Vaalan vankilat säilyvät. Vankiloiden hankesuunnittelutyö aloitetaan välittömästi ja on valmiina keväällä 2019. Tavoitteena on, että Vaalan vankilan uudisrakentaminen voi alkaa vuonna 2019 ja se valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Kehykseen varataan 6,6 miljoonaa vuodesta 2022 alkaen.

Keskitytään käytännön työhön!

Tiistai 10.4.2018

Kainuun paikallislehdet 10.4.2018

Keskitytään käytännön työhön!

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille tehtäviä valtiolta. Lokakuun maakuntavaalien jälkeen valitulla maakuntavaltuustolla on erityisen tärkeä tehtävä.

Uusi maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiasta, jossa linjataan Kainuun askelmerkit tulevaisuuteen. Maakuntastrategiassa kartoitetaan nykytila, vahvuudet ja heikkoudet sekä tavoitteet, kuinka teemme Kainuusta entistä houkuttelevamman, elinvoimaisemman ja paremman paikan elää ja asua.  

Tulevassa strategiassa linjataan, kuinka palvelut järjestetään ja tuotetaan, kuinka maakunnan elinkeinoja kehitetään ja millaista henkilöstö- ja omistajapolitiikkaa uusi maakunta toteuttaa. Jotta kaikkien ääni tulee kuuluville maakunnan kehittämisessä, tarvitaan innokkaita ja osaavia, eteenpäin katsovia ja luovia päättäjiä. Maakuntavaalien ehdokashankinta eri puolueilla on parhaillaan käynnissä. Nyt jos koskaan, on mahdollista päästä vaikuttamaan ja kehittämään omaa maakuntaa.

Kunnat ja maakunta ovat rinnakkaisia toimijoita, joilla on yhteiset asukkaat. Tämä uudistusta tehdessä on syytä muistaa. Molempien tavoitteena on taata sujuva ja toimiva arki kaikille kainuulaisille.

Uudistuksen myötä kuntien rooli tulee uudistumaan jossakin määrin myös Kainuussa. Pidän tärkeänä, että kuntien ja uuden maakunnan välisestä yhteistyöstä käydään reipasta keskustelua. Venettä on soudettava samaan suuntaan. 

Maakunnan valmistelutyössä oleellista on huomioida kainuulaisten vaikuttamismahdollisuudet. Nyt on keskustelun aika ja meidän maakunnallista uudistustyötä tekevien on kaikin tavoin pyrittävä kertomaan, miten Kainuu muuttuu ja uudistuu. Tähän työhön kutsun mukaan myös kainuulaiset paikallislehdet.

Parhaiden käytäntöjen esiin saaminen vaatii sopivaa uteliaisuutta, ihmisten osaamisen ja yrittämisen arvostamista. Siksi yhdessä tekemisen henki ratkaisee muutoksen onnistumisen! Siksi Kainuussa kannattaa keskittyä käytännön työhön ja jättää esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston salista kuuluvat uhopuheet omaan arvoonsa.

Konkari jaksaa aamukolmesta iltayhdeksään

Lauantai 7.4.2018

Konkari jaksaa aamukolmesta iltayhdeksään

Kolmannen kauden kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) on tottunut varhaisiin aamuherätyksiin Helsingin lennolle.  Pyysimme Korhosta pitämään päiväkirjaa yhden työpäivän. Päivä täyttyi tapaamisista ja kokouksista. 

Kansanedustajan  päiväkirja

» Tiistai 20. maaliskuuta

Kello 2.55. Aikainen aamuherätys Sotkamon Tipasojalla, muutaman tunnin yöunet.

Edellinen päivä meni kotimaakunnan asioiden parissa. Useita kokouksia ja tapaamisia. Meni siis myöhään, mutta aamutoimet ja paita sileeksi. Pakkaaminen ja paperit salkkuun. Hyvin ehtii, on tätä lähtemistä sen verran harjoiteltu. 

Kello 3.50. Taksi pihaan. Kuljettaja Pekka on tuttu pitkältä aikaa. Leppoisa keskustelu automatkan aikana – tunnissa ehtii käydä monet asiat lävitse, koirien kasvatuksesta lähtien.

Kello 4.50. Kajaanin lentokenttä. Siellä on maailman paras kenttähenkilökunta – sanon kokemuksesta. Kaikki toimii! Kentällä lataan tabletille Kainuun Sanomien päivän lehden. 

Kello 6.50. Unet koneessa. Helsingin lentokentältä suunta kohti eduskuntaa. 

Kello 7.20. Eduskunnan työhuoneeseen, tietokone auki ja päivän ohjelma lävitse. Tulostan kokouspapereita. Kahvilaan aamiaiselle ja ensimmäiseen palaveriin. Aamiaisella kuulen Kirman isännältä, Kääriäisen Sepolta, vahvan tilanneanalyysin poliittisesta tilanteesta. Tapaan kahvilassa muutaman kollegan – käydään lävitse maakunta- ja soteuudistusta. 

Kello 9. Keskustan hallintovaliokuntaryhmän kokous. Aina tiistaiaamuisin käymme johdollani tulevan viikon asiat lävitse.

Viikko on selvä. Viimeistään torstaina on saatava valiokunnan lausunto paljon puhutuista maakunta- ja soteuudistuksen keskeisimmistä päälaista. Kyseessä on iso kokonaisuus ja monenlaista vaihetta on nähty. 

Kokouksessa aistin tietynlaisen hermostuneisuuden, mutta asiat saadaan ryhmässä kasaan ja työnjako selväksi. 

Kello 10. Hallintovaliokunnan (HaV) viikoittainen puheenjohtajakokous. Katsomme viikon kokousten asialistat ja toimintatavat. 

Kello 10.30. HaV:n hallituspuolueiden ”ryhmyrit” koolla. Käymme lävitse maku-sotekokonaisuuden lausuntoluonnosta ja kokonaistilannetta. Teen yhteenvedon, isoja näkemyseroja ei enää ole. Aikataulu tosin tiukka.

Kello 11.15. Keskustan eri valiokuntavastaavien viikoittainen kokous. Pakko jättää kokous väliin. Aika on käytettävä maakunta- ja soteuudistukseen. Pidän eduskuntaryhmän johdon ajan tasalla HaV:n tilanteesta. 

Kello 12. Nopea piipahdus valtiovarainvaliokunnassa, varajäsenen ominaisuudessa. 

Kello 12.15. Hallintovaliokunnan kokous. Kokous pyhitettiin täysin maakunta- ja soteuudistukselle. Päätettiin yleiskeskustelu ja aloitettiin lausunnon yksityiskohtainen käsittely. Totean mielessäni sen, että teemme kohtuullisen paljon pykälämuutoksia. 

Valiokunta on täynnä fiksuja tyyppejä. Keskustelut ovat toisia arvostavia näkemyseroista huolimatta. Varaudumme kokousaikojen lisäämiseen viikon aikana – uudistusten lausunto täytyy saada valmiiksi torstaihin mennessä. 

Näkemyserojen perusteella äänestykset ovat torstaina selviö. Päädyn syvään pohdiskeluun, mitä toimia tarvitaan. HaV:n varapuheenjohtajana sekä Keskustan valiokuntavastaavana kannan vastuuta siitä, miten valiokunta työssään etenee. 

Kello 14.Täysistunto alkaa eduskunnan oikeusasiamiehen vaalilla. Vaalissa menee aikansa. Edustajat tiputtavat kukin vuorollaan äänestyslipun vaaliuurnaan. Maija Sakslin jatkaa virassaan.

Istunnon toisena asiana käsitellään liikenteen palveluja. Liikennevaliokunta on käsitellyt esitystä perusteellisesti ja esittää lain hyväksymistä joillakin muutoksilla. Mietinnöstä äänestetään myöhemmin viikolla. Tässä istunnossa ei äänestyksiä, voin lähteä seuraavaan palaveriin.

Kello 14.30. Oulun vaalipiirin porottomat ovat vierailulla eduskunnassa. Mukana ministeri Leppä. Kuulemme Pohjois-Pohjanmaalta terveisiä, kuinka porojen aiheuttamia vahinkoja tulisi ehkäistä. Vakavaa viestiä, mutta myös tuttua. Poronhoitolaki täytyisi osin avata, jotta asiassa päästäisiin eteenpäin. Ministeri vastaa. Olen jossakin määrin eri mieltä. Täytyy palata asiaan. 

Kello 15.10. Nappaan eduskunnan kuppilasta kahvia ja voilevän. Menen työhuoneeseeni lukemaan ja vastaamaan sähköposteihin, joiden lomassa useita puheluita. 

Huomenna keskustan kunta- ja aluetyöryhmä. Puheenjohtajana erityinen pakko valmistautua. Asialistalla mm. maakuntavaaliohjelma ja tulevaan Sotkamon puoluekokoukseen tulevat aloitteet. Ryhmä käsittelee kunta- ja aluekehitykseen liittyvät aloitteet. Kohtuullinen nippu niitäkin. Vaativat selvittämistä ja perehtymistä. Hyviä aloitteita – miksi näitä asioita ei ole jo aiemmin hoksattu.

Kello 16.30. Keskustan eduskuntaryhmä valmistautuu huomiseen salikeskusteluun Suomen aluekehityksestä. Merkittävä ja iso kysymys. Viime aikoina eräät tahot ovat lietsoneet maaseudun ja kaupungin välistä vastakkainasettelua – typerää! On muistettava, että tämän maan rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia ja koko Suomea! 

Kello 17.15. Valmistautuminen huomiseen valtiontalouden tarkastusviraston haastatteluun. Haluavat tietää, kuinka poliisihallintoon viime vaalikaudella tehdyn muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä. Vieläkin harmitus nousee muutoksia ajatellessa.

Kello 18. Palaveri raideliikenteen kilpailutukseen liittyen.

Kello 19. Kesärannassa. 

Kello 21 jälkeen. Kämpille. Mukava jutella nuorimman tyttären kanssa. 

Kello 22.28. Sänkyyn...Jo Nesbö silmien eteen...ei tainnut luku edistyä...nostin yöllä kirjan pois mahan päältä ja valot pois.

Kansanedustaja Timo Korhonen kirjasi työpäivän tapahtumat itse. Tämä työpäivä oli tiistaina 20.3. Koti-Kajaani on julkaissut kaikkien Kainuun kansanedustajhien yhden päivän päiväkirjan. Marisanna Jarvan (kesk.) päiväkirja julkaistiin 27.3. ja Eero Suutarin (kok.) 4.4.

Vanhemmat kirjoitukset »