Uusi maakunta rakennetaan yhteistyöllä ja luottamuksella

Maanantai 11.12.2017

KORHONEN: UUSI MAAKUNTA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA LUOTTAMUKSELLA

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhosen mukaan sote- ja maakuntauudistus tulee nähdä suurena mahdollisuutena Kainuussa. Sote- ja maakuntauudistuksen ohjaustyöryhmän puheenjohtajana toimiva Korhonen korostaa eteenpäin katsovaa asennetta.

-          Vaikka uudistuksen lainsäädäntöön tuli valtakunnallisesti aikalisä kesällä, maakunnallinen valmistelutyö jatkuu maakunnassamme keskeytyksettä. Osin tosin tarvitsemme valmisteluun vielä lisää intohimoa ja keskinäistä luottamusta jouhevan etenemisen varmistamiseksi, Korhonen katsoo.

Korhosen mukaan valmistelulle on luotu hyvät lähtökohdat.

-          Maakunnallinen sote on esimerkiksi jo olemassa. Maan hallituksen aluelinjaus, jossa Kainuu säilyy omana maakunta, on merkittävä asia alueemme kannalta. Omiin käsiin tulevaa kehittämisvaltaa ei voi väheksyä, Korhonen painottaa. 

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajan mukaan tulevaisuuden Kainuu rakennetaan saumattomalla yhteistyöllä.

-          Jotta palvelut pystytään turvamaan kaikille kainuulaisille, tarvitsemme yhteistyötä ja kaukonäköistä ajattelutapaa. Kainuun on pidettävä yhtä ja Kainuun kuntien on kyettävä näkemään yhteinen tie. Kainuun maakunnan vastuulla on jatkossa huolehtia sote –palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, henkilöstön ja rahan riittävyydestä sekä siitä, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeita. Maakunnan tulee olla kansanvaltainen ja vahva palveluiden järjestäjä. Toivon, että esimerkiksi kuntatasolla ei tehdä nyt lyhytnäköisiä toimia, joilla vahvan toimijan edellytykset harvaanasutussa maakunnassa romutetaan, Korhonen korostaa.

Kainuulaisen kansanedustajan mukaan sote- ja maakuntauudistuksessa eletään kriittisiä aikoja.

-          Kuntien ja maakuntien näkökulmasta on tärkeää, että loput valtakunnalliset linjaukset maakunta- ja soteuudistuksen osalta kyetään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Toki muuttunut aikataulu on tarkoittanut sitä, että muutos voidaan valmistella paremmin maakuntatasolla, Korhonen muistuttaa.

-          Toisaalta epävarmuus on kasvanut. Uudistuksia katsotaan helposti vain siitä näkövinkkelistä, että mitä ehkä menetetään. Sen sijaan huomio pitäisi kiinnittää siihen, mitä tästä hyödymme, Korhonen kannustaa.

Korhosen mukaan epävarmuus ja uhkakuvien maalailu on vauhdittanut sotepalvelujen ulkoistamiskuhinaa kuntakentällä kautta maan.

-          Tästä esimerkkinä mainittakoon Meri-Lapin soteratkaisu. Vastaavanlaista kuhinaa on nähtävissä myös Kainuussa. Näissä ulkoistushankkeissa ei pidä hötkyillä. Tulevan maakunnan ja kainuulaisten palveluiden kannalta on erittäin tärkeää, että emme sido käsiämme tässä vaiheessa tuntemattomaan.

-          Mm. valinnanvapauslainsäädäntö valmistuu muutaman kuukauden kuluttua. Maakunnan palveluverkko tulee olemaan pääsäännöltään markkinavetoinen, joten perusterveydenhuollon tai ikäihmisten hoivan toimitilat ja toiminta kiinnostaa yksityisiä tuottajia lainsäädännön valmistumisen jälkeenkin. Nyt kunnissa on oltava rohkeutta katsoa tilannetta rauhassa, Korhonen sanoo.

-          Maakunnallisessa valmistelussa kaikkien tahojen on vedettävä yhtä köyttä. Tätä yhteistyöhenkeä on entisestään voimistettava. Samaa linjaa on korostettava myös maakuntien välisessä yhteistyössä, koska yhteistyötä  tarvitaan. Koko Pohjois-Suomen puolia on pidettävä, Korhonen linjaa.

LISÄTIETOJA:

Timo Korhonen, Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja

Puh. 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

 

Jäitä hattuun

Perjantai 8.12.2017

Kainuun Sanomat 8.12.2017

Jäitä hattuun

Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa voinee sanoa, että paras lahja suomalaisille on se, että maamme taloudessa ja työllisyydessä on tapahtunut iso, merkittävä ja myönteinen käänne. Sen aikaansaamiseksi on valitettavasti jouduttu myös tekemään kipeitä, mutta välttämättömiä säästöpäätöksiä. Suomen syöksykierre on katkaistu.

Sote- ja maakuntauudistuksessa eletään kriittisiä aikoja. Kuntien ja maakuntien näkökulmasta on tärkeää, että loput valtakunnalliset linjaukset maakunta- ja soteuudistuksen osalta kyetään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Uudistuksen ratkaisematon kysymys on osin valinnanvapauslaki, jota täsmennetään uudemman kerran suhteessa perustuslakiin.

Nykyinen aluelinjaus on selkeä: lähes 200 sote-järjestäjästä siirrytään 18 maakunnan järjestämisvastuuseen. Tästä pidetään kiinni.

Vaikka uudistuksen lainsäädäntöön tuli aikalisä, maakunnallinen valmistelutyö jatkuu Kainuussakin. Yksi valmistelun tukipilareista on aikataulussa edennyt Kainuun uusi sairaalahanke. Tästä iso kiitos myös maan hallitukselle!

Kainuussakin tämän ison uudistuksen onnistuminen pohjautuu yhdessä tehtyihin päätöksiin. Yhteiseen näkemykseen ja ymmärrykseen siitä, että pienenä maakuntana pärjäämme vain yhteisellä linjalla, jossa esimerkiksi kaikkien kuntien tulee nähdä yhteinen kokonaisuus. Ellei, vaarannetaan myös Kainuun tulevaisuus. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.  

Kuluneiden kuukausien aikana soten ulkoistamishankkeet ovat nousseet pinnalle. Tästä esimerkkinä mainittakoon Meri-Lapin soteratkaisu. Vastaavanlaista kuhinaa on nähtävissä myös Kainuussa.

Näissä ulkoistushankkeissa ei pidä hötkyillä. Tulevan maakunnan ja kainuulaisten palveluiden kannalta on erittäin tärkeää, että emme sido käsiämme tässä vaiheessa tuntemattomaan. Emme saa vaarantaa julkisen sektorin palvelutuotannon toimintaedellytyksiä vaiheessa, jossa tuleva lainsäädäntö on valmistumassa muutaman kuukauden kuluttua.

Jotta palvelut pystytään turvamaan kaikille kainuulaisille, tarvitsemme yhteistyötä ja kaukonäköistä ajattelutapaa. Kainuun on pidettävä yhtä ja Kainuun kuntien on kyettävä näkemään yhteinen tie.

Vastaavasti erikoissairaanhoidon palvelut kyetään järjestämään yli maakuntarajojen sopimalla työnjaosta. On selvää, että esimerkiksi hätäiset soteulkoistukset toteutuessaan vaikuttavat Pohjois-Suomen erva-alueen sotetoimintaan ja siten myös Kainuun maakuntaan.

Avoimet kysymykset lisäävät totta kai epävarmuutta. Nyt on kuitenkin laitettava jäitä hattuun. Sanonta ”itsemurhaa ei kannata tehdä kuoleman pelossa” pitää tässäkin paikkansa.

Rauhaisaa joulunalusaikaa!

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 8.12.2017

Timon viikkokirje 8.12.2017

Suomi 100 – juhlavuosi huipentui tällä viikolla itsenäisyyspäivään. Perinteiden mukaisesti osallistuin Tasavallan Presidentin vastaanotolle sekä Helsingin Tuomikirkossa järjestettyyn juhlajumalanpalvelukseen.

Olemme historiamme aikana nousseet köyhästä kansasta maailman huipulle. Meillä on oma kieli, rauha ja vapaa maa. Kiitos tästä kuuluu veteraaneillemme!

Lue lisää »

Sote tarvitsee maakuntien yhteistyötä

Keskiviikko 29.11.2017

Kaleva 29.11.2017

Sote tarvitsee maakuntien yhteistyötä

Sote- ja maakuntauudistus on yksi hallituksen tärkeimmistä uudistuksista, joka tulee viedä maaliin tällä vaalikaudella. Uudistuksen lähtökohdat ovat selkeät. Tavoitteena on sote-palvelujen turvaaminen ympäri Suomen tulevaisuudessa, terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

Maakuntauudistuksella siirretään kehittämisvaltaa maakunnille itselleen Helsingin ministeriöbunkkereista.

Viime kesänä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluaikaa jatkettiin vuodella. Tämä johtui siitä, että soteen liittyvä valinnanvapauslakiesitys joudutaan täsmentämään uudemman kerran suhteessa perustuslakiin.

Uuden valinnanvapausesityksen edelleen arvioitava kysymys on etenkin erikoissairaanhoitoon tuleva varsin laaja valinnanvapaus.

Tässä keskustelussa on muistettava, että julkinen erikoissairaanhoito on nykyisin parhaiten toimiva suomalaisten sote-palvelujen osa. Arvioni mukaan erikoissairaanhoidon esitettyyn asiakasseteliin tullaan ottamaan vahvasti kantaa, kuten asiaan kuuluu.

Lausuntokierroksen jälkeen valinnanvapauslakia on pystyttävä tarvittaessa rustaamaan oikeaan asentoon.

Kuluneiden viikkojen aikana Meri-Lapin sote-ratkaisu on puhuttanut. Vastaavanlaista kuhinaa on nähtävissä eri puolilla Suomea. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että näissä ulkoistushankkeissa ei pitäisi hötkyillä. Maltti on valttia.

Allekirjoittaneella on yli kymmenen vuoden kokemus Kainuun hallintokokeilusta, jossa toteutettiin samantyyppinen sote-ratkaisu, jota nyt tehdään koko maassa. Rohkenisin ajatella, että näissä ulkoistushankkeissa on hyvä arvioida maakunnan ja koko Pohjois-Suomen kokonaisuus. Tulevaisuuden maakunnassa pitää luottaa suorilla vaaleilla valittuun maakuntavaltuustoon. Kun päätökset tehdään kuntayhtymän hallinnon sijaan suoraan äänestäjien mandaatilla, tulee valta ja vastuu eri tavalla omiin käsiin.

Monet erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli maakuntarajojen sopimalla työnjaosta – niitä nimittäin pitää pystyä sopimaan. On selvää, että Meri-Lapin ratkaisu toteutuessaan vaikuttaa Pohjois-Suomen erva-alueen sote-toimintaan.

Jotta koko laajassa Pohjois-Suomessa kyetään vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen, tarvitaan erittäin hyvää ja kiinteää yhteistyötä kaikkien neljän maakunnan kesken.

Uudistus tarvitaan. Mutta niin tarvitaan koko pohjoisen Suomen maakuntien selkeä, yhteinen tahtotila sote-toiminnan yhteistyöstä työnjakokysymyksineen. Yhdenkään maakunnan ei tule edetä uudistuksessa vain oman maakuntansa näkökulmasta.

Sote- ja maakuntauudistus on nyt lähempänä maalia kuin koskaan. Hanskat eivät saa nyt tippua.

Eduskunnan viikko

Perjantai 24.11.2017

Timon viikkokirje 24.11.2017

Tällä viikolla keskustelimme EU-politiikasta. Pidän hyvänä toimintatapana sitä, että pääministeri antaa ilmoituksen eduskunnalle Suomen linjasta. 

Seurattuani nyt pidemmän aikaa Suomen vaikuttamista EU-kysymyksissä, annan kiitokset nykyhallitukselle aktiivisesta, ennakoivasta ja tuloksellisesta EU-vaikuttamisesta.  Suomi on ollut vaikuttamassa ennakkoon moniin tärkeisiin kysymyksiin, joista on tullut EU:n yhteistä politiikkaa. Keskustan lähtökohta on kehittää EU:ta itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisönä.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 17.11.2017

Timon viikkokirje 17.11.2017

Tuoreimpien talousarvioiden mukaan Suomen talous kohenee vauhdikkaammin kuin EU-maissa keskimäärin. Komission ennustukset näyttävät tänä vuonna 3,3 prosentin kasvua, ensi vuonna 2,7 % ja sitä seuraavana 2,4%. Suomen kurssi on käännetty. Tätä käsitystä vahvistavat myös muut talousennusteet. Sipilän hallitus jatkaa työtä suomalaisen työn puolesta.

Keskustan mielestä kasvu kuuluu kaikille. Kasvun hedelmät ovat vasta kypsymässä, pitää olla malttia odottaa niiden kypsymistä. Keskustan vastuullinen talouspolitiikka pitää kasvusta huolta, ei pilaa sitä.

Lue lisää »

Yhdessä ja yhteistyössä - Kainuun parhaaksi

Perjantai 17.11.2017

Yhdessä ja yhteistyössä - Kainuun parhaaksi

Kansalaispuolueeseen kokoomuksesta loikannut Petri Makkonen sätti paikallislehden haastattelussa kainuulaisia kansanedustajia. Hänen mukaansa emme ole saaneet mitään aikaan.

Yhteisten asioiden hoitaminen on joukkuetyötä. Oma vaikuttamisfilosofiani lähtee siitä, että on vaikutettava aktiivisesti hallituksen politiikkaan. Kainuun asioita pystyy parhaiten hoitamaan yhdessä ja yhteistyössä. Kokemuksen karaisemana tiedän tämän hyvin. Sooloilulla ei rakenneta Kainuuta. Tärkeintä ovat asiat ja tulos, ei näyttävä pisteiden keruu.

Totean tässäkin, että Sipilän hallitus on kohdellut Kainuuta hyvin. Muutama esimerkki.

Isossa kuvassa olemme siirtyneet Suomessa talouden syöksykierteestä kasvun, nousun ja toivon tielle. Työllisyystilastot ovat Kainuulle rohkaisevia.  Kainuun työttömyys on laskenut nyt yhdenjaksoisesti kaksi vuotta. Kasvanut työvoiman kysyntä aiheuttaa joillakin aloilla työvoimapulaa. Positiivinen vire jatkuu.

Sipilän hallituksen päätöksillä Terrafame nostettiin jaloilleen. Vaalikauden alussa pelkäsimme, että käsiimme oli jäämässä ikuisesti tappiollinen kaivos ympäristöongelmineen. Poliittisesti siihen kuitenkin uskottiin ja kaivoksen työntekijät ja johto ovat tehneet loistavaa työtä.

Pidän merkittävänä sitä, että saimme turvattua Kainuun maakunnan olemassaolon maakunta- ja soteuudistuksessa. Nyt uudistusta viedään valtakunnallisesti eteenpäin meidän viitoittamalla linjalla. Saimme myös edelleen luvan synnytysten jatkamiseen Kajaanissa ja investointiluvan Kainuun uudelle sairaalalle.

Kesäkuussa Ylä-Kainuussa avattiin Hossan uusi kansallispuisto, jolla on laaja merkitys myös koko Kainuun elinkeinoelämälle.

Ei edellä mainitut esimerkit ole itsestään tulleet – eivätkä pelkillä kauniilla lehtikirjoituksilla.

Kainuuta on puolustettava joka päivä. Makkosen kommenteissa kiinnitetään myös asiallista huomiota vastakkainasettelun voimistumiseen esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Pari viikkoa sitten vihreiden helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra paljasti puolueen karvat laukomalla ”totuuksia” maaseudun ja maakuntien ihmisisistä. Puolueen puheenjohtaja Touko Aalto pyysi anteeksi ja tuomitsi samalla Diarran lausunnot. Tosin Aalto vitkutteli lausuntoansa.

Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori on käynyt Helsinki -keskeisesti  ärhäkkäästi hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen kimppuun. Vapaavuoren lausunnot ovat kaikuja viime vaalikauden suurkuntahankkeesta.

Tuollaiset ulostulot ovat omiaan rakentamaan turhaa kuilua maakuntien ja pääkaupunkiseudun välille.

Me keskustalaiset haluamme rakentaa Suomea kokonaisuutena. Mielestämme vastakkainasettelu aluekysymyksissä on turhanpäiväistä ja vanhanaikaista. Suomi nousee vain koko voimallaan.

Timo Korhonen

Kansanedustaja

Sotkamo

 

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 10.11.2017

Timon viikkokirje 10.11.2017

Viime viikon istuntovapaan jälkeen eduskunnassa on jälleen tekemisen meininki. Käsittelyssä on vielä tämän vuoden puolella runsaasti hallituksen esityksiä, unohtamatta tietenkään ensi vuoden talousarviota. Niin täysistunnoissa kuin valiokunnissa tehdään hartiavoimin töitä.

Lue lisää »

Tolkkua metsäkeskusteluun Merja!

Torstai 2.11.2017

Kainuun Sanomat 2.11.2017

Tolkkua metsäkeskusteluun Merja!

Europarlamentaarikko ja ystäväni Merja Kyllönen kommentoi EU:n metsäkeskustelua Kainuun Sanomien mielipidepalstalla (30.10.2017). Hän kritisoi voimallisesti Suomen kansallista, metsätalouttamme tukevaa ja vahvistavaa linjaa. Kritiikillä hän perusteli omaa näkemystään EU:n hiilinielukysymyksessä. Olen eri mieltä lähes kaikesta Merjan kirjoituksessa. Muutama lyhyt huomio:

Arvostamaltani MEPiltä jää kaikkein tärkein asia eli fossiilisten polttoaineiden rajoittaminen ja käytön vähentäminen tyystin huomioimatta. Metsät ja biotaloushan eivät ole tässä ole ongelma, vaan nimenomaisesti ratkaisu!

Merja kertaa ”hiilinielu –neuvotteluissa” saatuja joustoja, mutta näyttää siltä, ettei hän huomioi Suomen metsien todellista käyttöä vertailujaksolla 2000 – 2009. Näen erityisenä ongelma sen, että hakkuut sidotaan mielivaltaisesti valitulle historialliselle tasolle, jolla ei ole mitään tekemistä ilmastopolitiikan kanssa. Malli asettaa EU -maat eriarvoiseen asemaan – erityisesti Suomen. Esimerkiksi Ruotsi saisi käyttää metsien kasvustaan 80 %, mutta Suomi vain 60 %. Ei tämä ole ilmastopolitiikkaa, vaan ymmärtämätöntä politiikkaa.

Merja myös ihmettelee, ettei Suomelle edes käy EU:n tavoite ohjata puuta korkeimman jalostusasteen mukaisesti. En ymmärrä, eihän kukaan kiellä yrityksiä jalostamasta tuotteitaan yhä korkeampaan jalostusasteeseen. Suomihan nimenomaisesti kannattaa korkeaa jalostusastetta nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa.

Kirjoituksen perustella hän ei halua huomioida sitä, että metsämme kasvavat joka vuosi kymmeniä miljoonia kuutioita enemmän kuin mitä niitä käytetään. Tämä on hiilinielua, joka poistaa muiden sektoreiden aiheuttamia päästöjä ilmakehästä.

Tällä hetkellä Suomen metsät kasvavat yli 100 miljoonaa mottia vuodessa ja hallituksen metsästrategiassa tavoitellaan puun käytön lisäämistä korkeimmillaan 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Eli hiilinielumme ovat turvassa ja Euroopan suurimpia, kasvavista puunkäyttötavoitteista huolimatta. Olemme siis tehneet myös pitkäjänteistä työtä ilmastonkin eteen – kestävä metsätalous on parasta ilmastopolitiikkaa. Ei tätä pidä mennä kyseenalaistamaan!

Metsiä ja niiden roolia pitää tarkastella pitkällä, useiden vuosikymmenien aikajänteellä. Näyttää, että liian monet sortuvat tarkastelussaan lyhyeen aikaperspektiiviin. Vasemmisto – vihreät ovatkin ensisijaisesti tavoittelemassa ikään kuin nopeita pikavoittoja hakkuita rajoittamalla. Pitkällä aikavälillä hoidettu metsä kasvaa hoitamatonta paremmin, samoin siis hiilinielu.

En näe järkevänä toimia niin, ettei Kainuuseen ja Pohjois-Suomeen investoitaisi tai jos investoitaisiin, Suomi joutuisi ostamaan päästöoikeuksia muualta Euroopasta.

Timo Korhonen

Kansanedustaja ja Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja

Tiesavotta

Perjantai 27.10.2017

Kainuun Sanomat 27.10.2017

Tiesavotta

Hal­li­tus antoi äskettäin edus­kun­nal­le mit­ta­van ko­ko­nais­pa­ke­tin lii­ken­net­tä kos­ket­ta­via la­kiu­u­dis­tuk­sia. Muka­na ovat sekä lii­ken­ne­pal­ve­lu­lain kak­kos­vai­he, ajo­kort­ti­lain uu­dis­tus et­tä yk­si­tyis­tie­la­ki. Tässä kolumnissa keskityn yksityistielakiin.

Alempiasteinen tieverkko luo puitteet arjen sujuvuudelle, Suomen biotaloudelle sekä muulle maaseudun liikenteelle.

Yksityisteillä on Suomessa tärkeä merkitys. Yksityisteitä on yhteensä 360 000 km eli yli 80 % koko tiestön määrästä. Kainuussa ajoneuvolla liikennöitäviä yksityisteitä on noin 20 000 km. Lisäksi on huomattava määrä kevytrakenteisempia pelto-, piha ja mökkiteitä, joita hyödynnetään esimerkiksi metsätalouden kuljetuksissa.

Vuodelta 1962 peräisin olevaa yksityistielakia tullaan uudistamaan. Vanha laki on monista eri syistä ajastaan jäljessä.

Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset yksityistieverkon kehittämiselle ja ylläpidolle. Lain esitetään tulevan voimaan vuoden 2020 alussa.

Lakiesityksellä halutaan lisätä muun muassa tieosakkaiden päätösvaltaa. Lisäksi lakiuudistuksella selkiytetään eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon ja liikkumisen suhteen ja tehdään mahdolliseksi kuntien, maakuntien tai valtion tuleminen tieosakkaaksi. Kaikki ovat kannatettavia asioita.

Ehdotetulla lailla pyritään myös kannustamaan tieosakkaita järjestäytymiseen ja yksityisteitä koskevan tiedon ylläpitoon. Yksityisteiden ja niillä olevien siltojen tämän hetkinen kunto ja tulevat investointitarpeet eivät ole tiedossa millään julkisella organisaatiolla tällä hetkellä. Uudistuksen myötä pystytään lisäämään suunnitelmallisuutta.

Näyttää myös siltä, että osaaminen on häviämässä yksityisteiden varsilta, kun sukupolvet vaihtuvat ja osakkaat asuvat kaukana kohteesta. Tämä näky teiden huononevana kuntona.

Lakiesityksen mukaan nykyisten valtionavustusten jakaminen siirrettäisiin vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien tehtäväksi. Samalla avustuskriteereitä karsitaan ja maakunnille annetaan valinnanvapaus avustamisen suhteen. Avustuskriteereiksi jätetään yksityistien järjestäytyneisyys sekä yksityistietä koskevan tiedon olemassaolo, ajantasaisuus ja avoimuus.

Kainuussakin yksityisteillä on paljon korjattavaa, jotta ihmiset, raaka-aineet, tavarat ja palvelut pääsevät liikkumaan.  

Sipilän hallituskaudella panostetaan voimakkaasti sekä alemman asteisen tieverkon korjaamiseen, että uusien kehittämishankkeiden edistämiseen.

Kokonaisuudessaan tällä vaalikaudella väylien korjausvelkaa lyhennetään lähes miljardilla eurolla. Tämän lisäksi uusia liikennehankkeita toteutetaan noin 700 miljoonan euron edestä.

Keskustavetoinen hallitus haluaa kehittää koko Suomea. Tiestöön tehtävät satsaukset vauhdittavat taloutta ja työllisyyttä.

Timo Korhonen

Kansanedustaja

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 27.10.2017

Timon viikkokirje 27.10.2017

Eilen raskain mielin vastaanotimme tiedon Raaseporista tapahtuneesta tasoristeysonnettomuudesta, jossa menehtyi useita palveluksessa olleita varusmiehiä. Syvä osanotto onnettomuudessa menehtyneiden omaisille sekä kaikille, joita tämä traaginen onnettomuus koskettaa. Pidimme eduskunnassa eilen hiljaisen hetken ennen kyselytuntia.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 20.10.2017

Timon viikkokirje 20.10.2017

Alkuviikkoni meni Barentsin alueyhteistyön merkeissä. Kainuun puheenjohtajuuskausi Barentsin alueneuvostossa ja – komiteassa päättyi Arkangelin kokoukseen tiistaina ja keskiviikkona. Puheenjohtajuus siirtyy seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Norjaan, Finnmarkille.

Barentsin yhteistyöalueen muodostavat 14 maakuntaa, lääniä tai vastaavaa pohjoista aluetta Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Suomesta jäsenalueita ovat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Yhteistyön puheenjohtajuus kiertää neljän mukana olevan maan kesken.

Lue lisää »

Kansainväliset jännitteet eivät ole vaikuttaneet Barentsin alueen yhteistyöhön

Keskiviikko 18.10.2017

Kansainväliset jännitteet eivät ole vaikuttaneet Barentsin alueen yhteistyöhön

Barentsin alueneuvoston ja Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhosen mukaan Barentsin alueen yhteistyö on vahvistunut Kainuun puheenjohtajuuskaudella.

- Kainuu on puheenjohtajamaakuntana halunnut entisestään syventää ja tehostaa alueiden välistä yhteistyötä. Tässä olemme onnistuneet. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja mutkatonta. Olemme toimineet erittäin hyvässä yhteistyössä niin Barentsin jäsenalueiden, Barentsin kansainvälisen sihteeristön sekä Venäjän ulkoministeriön kanssa, Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana toimiva Korhonen kiitteli alueneuvoston kokouksessa.

- Barentsin alueella asuu 5 miljoonaa ihmistä ja luonnovarat ovat mittavat. Tulevina vuosina itse alueiden omat tahtotila on saatava korkealle koko Barents -alueen kehittämisessä. Alueesta on aikaansaatava kilpailukykyinen kokonaisuus maailmanmarkkinoille.

- Barentsin alueen yhteistyön merkittävä saavutus tämän kahden vuoden aikana on se, että emme ole antaneet kansainvälisille jännitteille tilaa, vaan toimimme vakaasti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Meidän tulee määrätietoisesti ajaa yhdessä sovittuja Barents -alueen ja alueidemme hankkeita eteenpäin.

- Barentsin alueen luomia mahdollisuuksia ja sen roolia tulee entisestään vahvistaa ja sitoa aiempaa tiiviimmin Arktisen neuvoston toimintaan, jossa Suomi toimii puheenjohtajana 2017 - 2019. On ensiarvoisen tärkeää korostaa Barentsin alueen statusta ja toimintamahdollisuuksia myös EU:n päätöksenteossa ja muilla poliittisilla areenoilla. Tässä alueneuvostolla tulee olemaan keskeinen rooli tulevinakin vuosina, painotti Korhonen.

Korhosen mukaan Kainuun puheenjohtajuuskauden aikana painopisteinä ovat olleet mm. liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen alueella.

- Yksi konkreettinen esimerkki liikenne- ja logistiikkayhteistyöstä on Barentsin alueen liikenne- ja logistiikkahanke (Barents Region Transport and Logistics, BRTL), jolle on myönnetty rahoitus Kolarctic CBC –raja-alueyhteistyöohjelmasta. BRTL-hankkeen pääpartneri on Kainuun liitto, ja hankkeessa on kumppaneita kaikkiaan 12 Barentsin jäsenalueelta.

Kainuulaisen kansanedustajan mielestä on välttämätöntä arvioida Barentsin yhteistyön kokonaisrahoituksen tilannetta tulevina vuosina.

- On pohdittava, ovatko alueet ja/tai valtiot valmiita lisäämään Barentsin yhteistyölle suunnattua rahoitusta, mikä olisi tärkeää mm. Barentsin kansainvälisen sihteeristön (IBS) resurssien turvaamiseksi ja tehostamiseksi.

Barentsin alueneuvoston ja – komitean kokous pidettiin tiistaina ja keskiviikkona Arkangelissa, Venäjällä. 

Barentsin yhteistyötä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis-Venäjän kesken toteutetaan sekä valtioiden tasolla ministeriöiden kesken että aluetasolla aluehallintojen kesken.

Barentsin alueneuvosto käyttää poliittista vaikutusvaltaansa tuodakseen esille yhteistyöalueen olosuhteet kansallisilla, eurooppalaisilla ​​ja kansainvälisillä areenoilla.

Barentsin yhteistyöalueen muodostavat 14 maakuntaa, lääniä tai vastaavaa pohjoista aluetta Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Suomesta jäsenalueita ovat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Yhteistyön puheenjohtajuus kiertää neljän mukana olevan maan kesken kahden vuoden kausissa.

Kainuun puheenjohtajuuskausi Barentsin alueneuvostossa ja – komiteassa päättyi Arkangelin kokoukseen. Puheenjohtajuus siirtyy Norjaan, Finnmarkille. Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen on toiminut aluekomitean puheenjohtajana.

Lisätietoja:
Timo Korhonen, Barentsin alueneuvoston puheenjohtaja, Kainuun maakuntahallituksen pj., kansanedustaja

puh: 09 432 3095

Gsm: 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

 

 

Valinnanvapautta lisää ja susikantaa alemmaksi

Tiistai 17.10.2017

Kainuun paikallislehdet 17.10.

Valinnanvapautta lisää ja susikantaa alemmaksi

Viime päivien keskeisin kysymys maakunta- ja soteuudistuksessa on ollut paljon puhutun valinnanvapauden eteneminen. Päälinjat on sovittu. Nyt hiotaan yksityiskohtia, jotta linjaukset vastaavat perustuslakivaliokunnan näkemyksiä.

Valinnanvapaudessa nojataan sote-keskuksiin, asiakasseteleihin sekä henkilökohtaiseen budjettiin.

Asiakassetelin laajuus ei saa vaarantaa julkisen palvelun ydintä, erityisesti erikoissairaanhoitoa ja siihen liittyen päivystystä. Tämä kokonaisuus on Kainuunkin kannalta merkittävä.

Tavoitteena on, että valinnanvapauslaki lähtee lausuntokierrokselle marraskuun alussa. Maakunta- ja soteuudistuksen lakikokonaisuus tulee voimaan kesä-heinäkuussa ensi vuonna. Kainuussa valmistelu etenee aikataulussaan.

Valinnanvapautta enemmän Kainuussa keskusteluttaa petotilanne.

Kuluneiden viikkojen aikana olen saanut paljon yhteydenottoja. Monien havaintojen mukaan susien määrä on noussut - osin "räjähtänyt käsiin".  Lisäksi karhutilannne näyttää erityisesti Ylä-Kainuussa hankalalta.

Olemme käyneet tilannetta läpi mm. ministeri Lepän ja ministeriön kanssa.  Kainuulaiset metsästäjät tulevat myös tapaamaan ministeriä lähiaikoina.

Susien määrän osalta arviomenetelmät ovat muuttuneet. Kokonaiskanta näyttäisi koko maassa olevan aiempaa alempi, mutta alueelliset erot ovat suuret, kuten Kainuun tilanne osoittaa. On selvää, että kaatolupia pitää saada kohdennettua lisää Kainuuseen. Niin vahinko- kuin kannanhoidollisia lupia jatkossa.

Tässä kokonaisuudessa yhteistyö on kaiken a ja o. Metsästäjien kannattaa tehdä asianmukaiset ilmoitukset riistapalveluun, jotta susitilanteesta saadaan rehellinen kuva.

Parannuksia tilanteeseen on tapahtunut lainsäädännön tasolla. Pidän hyvänä mm. sitä, että metsästyslakia muutettiin äskettäin. Siinä haaskanpitoa esimerkiksi suitsittiin tiukemmaksi.

Tälle vuodelle karhujen kaatolupia nostettiin merkittävästi. Ministeriön virkamiesten tekemään pohjaesitykseen ministeri Leppä vielä lisäsi eri keskustelujen pohjalta 30 lupaa lisää.

Töitä vastuullisen petopolitiikan puolesta on jatkettava!

Timo Korhonen

Kansanedustaja

Sotkamo

 

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 13.10.2017

Sote- ja maakuntauudistuksen kannalta eletään ratkaisevia päiviä ja viikkoja. Hallitus on rustannut valinnanvapauslakiluonnosta uuteen uskoon perustuslakivaliokunnan kesäisen lausunnon pohjalta. Tavoittee­na hallituksella on, että va­lin­nan­va­paus­la­ki­luon­nos läh­tee lau­sun­nol­le mar­ras­kuun alus­sa. Joitakin asioita hiotaan vielä kuntoon tulevien päivien aikana.

Valinnanvapauslainsäädäntö on sote- ja maakuntauudistuksen puuttuva palanen. Olemme nyt todella lähellä sitä, että saamme uudistukset maaliin lainsäädäntötasolla.

Oleellinen muutos valinnanvapauslainsäädännössä on se, että maakuntia ei velvoiteta yhtiöittämään palveluja. Esityksen mukaan maakunnalla on kuitenkin oltava oma liikelaitos, joka turvaa palveluiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa. 

Iso paino valinnanvapauden toteuttamisessa tulee olemaan palvelusetelillä.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 29.9.2017

Timon viikkokirje 29.9.2017

Budjetin lähetekeskustelu jatkui eduskunnassa. Tällä viikolla olemme saaneet kuulla monista myönteisistä signaaleista, jotka osaltaan vahvistavat käsitystä siitä, että Suomen kurssi on käännetty.

Tuoreen alueitten kehitysnäkymät ‑barometrin mukaan maan kaikilla alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden kehittyvän nousujohteisesti lähitulevaisuudessa. Millään alueella ei nähdä merkkejä kasvun taittumisesta. Barometrin mukaan talouskasvu näkyy vilkastuneena työvoiman kysyntänä useilla ammattialoilla, samalla tosin murheet työvoiman saatavuudesta yleistyvät.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 22.9.2017

Timon viikkokirje 22.9.2017

Kulunut viikko eduskunnassa on mennyt ensi vuoden talousarvion parissa. Budjetin lähetekeskustelu jatkuu vielä ensi viikolla, minkä jälkeen talousarviota käsitellään eri valiokunnissa syksyn aikana. Lopulliset päätökset tehdään joulukuussa. Tässä viikkokirjeessä käsittelen ensi vuoden talousarviota, otan kantaa ajankohtaiseen alkoholikeskusteluun sekä Kainuun petotilanteeseen.

Lue lisää »

Vakautta kuntakentälle

Torstai 21.9.2017

Kainuun Sanomat 21.9.2017

Vakautta kuntakentälle

Sotkamolainen kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) kiittää hallitusta siitä, että se ei pese likapyykkiä kunnissa aiemman hallituksen tavoin.

– Ensi vuoden talousarvio jatkaa valtion vakaata kuntapolitiikkaa. Tässä tapahtui viime eduskuntavaalien jälkeen selkeä suunnanmuutos, kun Sipilän hallitus nousi vastuuseen, Korhonen arvioi.

– Viime vaalikauden aikana sinipunahallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia noin 6,5 miljardilla eurolla ja kuntien palveluita jouduttiin sitä kautta leikkaamaan. Tälle silmänkääntötempulle laitettiin stoppi. Nyt Sipilän hallitus huolehtii koko julkisesta taloudesta, Korhonen kiittää.

Korhosen arvion mukaan Sipilän hallituksen toimet ovat vahvistaneet kuntatalouden näkymiä.

– Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 miljardia euroa positiivinen ja tilikauden tulos reilun miljardi euroa positiivinen vuonna 2016. Vuosikate ja tilikauden tulos vahvistuivat selvästi edellisvuoteen verrattuna, Korhonen totesi keskiviikkona budjetin lähetekeskustelussa.

Korhonen toimii Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtajana

 

Suomen metsälinjalle ymmärrystä EU:ssa

Perjantai 15.9.2017

Kainuun Sanomat 15.9.2017

Suomen metsälinjalle ymmärrystä EU:ssa

Metsäkeskustelu on ollut aktiivista läpi kesän. Tähän syynä on ollut Euroopan parlamentin LULUCF – asetusluonnos. 

Alkukesästä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin siitä, miten metsien hiilensidontaa käsitellään ilmastopolitiikassa. Silloin äänestyksessä Suomelle myönteisempi malli hävisi. Ympäristövaliokunnan kannaksi tuli vertailla metsien käyttöä tulevaisuudessa kunkin maan vuosien 1990 - 2009 tasoon ilmastokaudella 2021-2030.

Noiden vertailuvuosien aikana Suomessa puun käyttö oli monista eri syistä alhaista. Koska kestävä hakkuumäärämme tulee kasvamaan tuon aikaisia suuremmiksi esimerkiksi biotalousinvestointien myötä, laskentapa olisi johtamassa siihen, että Suomen metsiä ei pidettäisi enää hiilinieluina. Nämä suunnitelmat rajoittaisivat suomalaismetsien ajateltua käyttöä. Maailman partaiden hoidetut metsä olisivat tulleetkin rasitteeksi Suomelle.

Eli käytännössä ympäristövaliokunnan mallin mukaan esimerkiksi Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80% ilman seuraamuksia, mutta jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä, tulisi meille sanktioita.

Metsien ilmastokohteluun on haettu tolkullista mallia, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi. 

Suomen aktiivinen ote on kannattanut. Tässä mentiin tällä viikolla eteenpäin, kun Euroopan parlamentti äänesti LULUCF-asetusluonnoksesta. Nyt saavutettu äänestystulos tukee metsien aktiivista ja kestävää käyttöä.

Äänestyksen tulos on merkittävä askel Kainuun ja koko Suomen metsätalouden tulevaisuudelle. Olemme lähempänä ratkaisua, joka mahdollistaa tehokkaan puun käytön tulevaisuudessa. Aktiivista vaikuttamistyötä on jatkettava, koska asian käsittely jatkuu jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun neuvoston kanta on valmis, LULUCF-asetusta käsitellään EU-parlamentin, ministerineuvoston ja EU-komission yhteisissä kolmikantaneuvotteluissa.

Yksi Suomen hallituksen tärkeimmistä tavoitteista on edistää biotaloutta eli mm. siirtymistä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiaa. EU-parlamentin tekemä linjaus tukee tätä tavoitetta.

Parlamentin kanta on linjassa myös Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Hyvin hoidetut metsät ovat jatkossakin tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Suomesta ollaan tekemässä biotalouden suurvaltaa. Siihen meillä on olemassa kaikki edellytykset.

Pohjois-Suomen maakunnille biotaloushankkeet ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kainuun biotuotetehdashanke nostaa pohjoisten metsien jalostusastetta merkittävällä tavalla.

Meillä Pohjois-Suomen maakunnilla on yhteinen intressi kehittää uutta teollista toimintaa, sillä metsätalouden työllistävyys hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko alueella.

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 15.9.2017

Timon viikkokirje 15.9.2017

Työ peruskorjatussa eduskuntatalossa on alkanut vauhdikkaasti. Syksyn askelmerkit ovat selvät mm. valiokuntakuntatyön osalta. Hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana pääsee keskeisellä tavalla työskentelemään mm. sisäisen turvallisuuden ja maakunta- ja soteuudistuksen parissa.

Toisaalta olen Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtajana vielä paremmin uudistusten valmistelun ytimessä. 

Sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen tarvitaan uusia, vaikuttavia toimia. Sote- ja maakuntauudistus on soudettava vihdoin maaliin, perustuslakivaliokunnan lausunto huomioiden.

Lue lisää »

Vanhemmat kirjoitukset »