Puut eivät saa mädäntyä metsiin

Perjantai 9.6.2017


Kainuun Sanomat 9.6.2017

Kajaanilainen kaupunginvaltuutettu Silja Keränen (vihr.) otti kantaa Kainuun biotuotetehdas eli KaiCell Fibers –hankkeeseen (KS 6.6.2017). Keränen kritisoi hanketta rahoittavan Kainuun Liiton roolia ja katsoi, että toteutuessaan tehdas vaarantaa metsätalouden kestävyyden Kainuussa. En ymmärrä Keräsen näkemyksiä.

Hämmästelen suuresti sitä, että Vihreät - Keräsen suulla - kyseenalaistavat koko Kainuulle merkittävän biotaloushankkeen. On muistettava, että biotaloushankkeilla monipuolistetaan metsänkäyttöä kestävällä tavalla kautta maan.

Suomessa metsien kestävästä kasvusta käytetään tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Ruotsissa ollaan hyvin lähellä suurinta mahdollista kestävää käyttöä. Hyvä hoito ja puun kasvun lisääminen on ilmastonkin näkökulmasta erinomainen ilmastoteko. Puut eivät saa lahota metsiin. Metsiemme kasvua on mahdollista edelleen lisätä.

Kainuussa on puuntuotannossa kolme neljäsosaa eli 74,5 % metsätalousmaasta. Kokonaan hakkuiden ulkopuolella on 317 000 hehtaaria eli 15,5 % metsätalousmaan alasta.

Laajin suojeluperuste on ollut puiden vanhuus. Vanhojen metsien suojelu on ilmastopoliittisesti huono asia, koska lahotessaan vanhat kuusikot muuttuvat hiilidioksidipäästöiksi. Vaikka hakkuut lisääntyvät, metsien suojelualueet säilyvät. Tämä on syytä muistaa.

Paltamon tehdas käyttää kuitupuuta - pääosin harvennushakkuista. Harvennushakkuut parantavat virkistysarvoja, eivätkä uhkaa monimuotoisuutta. Tällä hetkellähän Kainuu on kuitupuukaupassa reservaatti. Metsien hyvä hoito ja kasvun säilyminen sekä lisääminen vaativat kuitenkin harvennushakkuiden tekemistä ajallaan. Tätä vaatii myös sahateollisuuden tarvitsema tukkipuuston järeytyminen.

Käytännössä KaiCell Fibersin tarpeen osalta kyse ei ole mistään jättihakkuista, vaan metsien hakkuiden tekemisestä kasvun ja talouden kannalta oikeaan aikaan.

Metsätalouden työpaikat hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko maakunnan elinvoimaan. Ja työpaikkojahan tämä maakunta tarvitsee.

On myös muistettava, että selluntuottamisen lisäksi KaiCell Fibers avaa mahdollisuuden metsäteollisuuden ja muun prosessiteollisuuden uudistumiselle. Tässäkin mielessä uusi toimija on aidosti tervetullut.  Tässä ollaan luomassa Kainuuseen uutta metsäklusteria.

Hanke on Kainuulle mahdollisuus, ei uhka.

Keränen kritisoi kirjoituksessaan maakuntaliiton roolia hankkeessa. On muistettava, että Kainuun liitto on aluekehitysviranomainen. Kainuun aluekehittämisen ohjenuora on maakuntaohjelma, jossa elinkeinojen kehittäminen on ykkösasia ja biotalous keskeinen kärki. Biotalouden päähankkeeksi on edelleen valittu biotuotetehdas. Näiden linjausten mukaan minä hallituksen puheenjohtajana, Kainuun liiton muu johto ja henkilöstö toimii ja on toiminut tässäkin tapauksessa. 

Lisäksi Keränen mainitsi julkisen rahan käytön hankkeessa.  Ilman näitä panostuksia Kainuu ei olisi lainkaan tavoittelemassa teollista investointia, joka on suuruusluokaltaan suurin tällä hetkellä realistinen työpaikkoja ja aluetalouden tuloja lisäävä hanke. Jatkossa rahoitus tulee yksityisiltä toimijoilta, mahdollisesti pienessä määrin vielä muilta julkisilta toimijoilta (esim. Tekes tai Eu-rahoitus). Investointi on mittava noin 880 miljoonaa euroa.

Kainuun on kyettävä uudistamaan ja monipuolistamaan elinkeinoelämäänsä, parantamaan kilpailukykyään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja vaurastumaan kansainvälisen kasvun ansiosta. Tähän tämä hanke antaa erinomaisen mahdollisuuden.

Timo Korhonen

Kainuun maakuntahallituksen pj.

Kansanedustaja (kesk.)