Suomen metsälinjalle ymmärrystä EU:ssa

Perjantai 15.9.2017


Kainuun Sanomat 15.9.2017

Suomen metsälinjalle ymmärrystä EU:ssa

Metsäkeskustelu on ollut aktiivista läpi kesän. Tähän syynä on ollut Euroopan parlamentin LULUCF – asetusluonnos. 

Alkukesästä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin siitä, miten metsien hiilensidontaa käsitellään ilmastopolitiikassa. Silloin äänestyksessä Suomelle myönteisempi malli hävisi. Ympäristövaliokunnan kannaksi tuli vertailla metsien käyttöä tulevaisuudessa kunkin maan vuosien 1990 - 2009 tasoon ilmastokaudella 2021-2030.

Noiden vertailuvuosien aikana Suomessa puun käyttö oli monista eri syistä alhaista. Koska kestävä hakkuumäärämme tulee kasvamaan tuon aikaisia suuremmiksi esimerkiksi biotalousinvestointien myötä, laskentapa olisi johtamassa siihen, että Suomen metsiä ei pidettäisi enää hiilinieluina. Nämä suunnitelmat rajoittaisivat suomalaismetsien ajateltua käyttöä. Maailman partaiden hoidetut metsä olisivat tulleetkin rasitteeksi Suomelle.

Eli käytännössä ympäristövaliokunnan mallin mukaan esimerkiksi Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80% ilman seuraamuksia, mutta jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä, tulisi meille sanktioita.

Metsien ilmastokohteluun on haettu tolkullista mallia, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi. 

Suomen aktiivinen ote on kannattanut. Tässä mentiin tällä viikolla eteenpäin, kun Euroopan parlamentti äänesti LULUCF-asetusluonnoksesta. Nyt saavutettu äänestystulos tukee metsien aktiivista ja kestävää käyttöä.

Äänestyksen tulos on merkittävä askel Kainuun ja koko Suomen metsätalouden tulevaisuudelle. Olemme lähempänä ratkaisua, joka mahdollistaa tehokkaan puun käytön tulevaisuudessa. Aktiivista vaikuttamistyötä on jatkettava, koska asian käsittely jatkuu jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun neuvoston kanta on valmis, LULUCF-asetusta käsitellään EU-parlamentin, ministerineuvoston ja EU-komission yhteisissä kolmikantaneuvotteluissa.

Yksi Suomen hallituksen tärkeimmistä tavoitteista on edistää biotaloutta eli mm. siirtymistä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiaa. EU-parlamentin tekemä linjaus tukee tätä tavoitetta.

Parlamentin kanta on linjassa myös Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Hyvin hoidetut metsät ovat jatkossakin tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Suomesta ollaan tekemässä biotalouden suurvaltaa. Siihen meillä on olemassa kaikki edellytykset.

Pohjois-Suomen maakunnille biotaloushankkeet ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kainuun biotuotetehdashanke nostaa pohjoisten metsien jalostusastetta merkittävällä tavalla.

Meillä Pohjois-Suomen maakunnilla on yhteinen intressi kehittää uutta teollista toimintaa, sillä metsätalouden työllistävyys hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko alueella.