Tiesavotta

Perjantai 27.10.2017


Kainuun Sanomat 27.10.2017

Tiesavotta

Hal­li­tus antoi äskettäin edus­kun­nal­le mit­ta­van ko­ko­nais­pa­ke­tin lii­ken­net­tä kos­ket­ta­via la­kiu­u­dis­tuk­sia. Muka­na ovat sekä lii­ken­ne­pal­ve­lu­lain kak­kos­vai­he, ajo­kort­ti­lain uu­dis­tus et­tä yk­si­tyis­tie­la­ki. Tässä kolumnissa keskityn yksityistielakiin.

Alempiasteinen tieverkko luo puitteet arjen sujuvuudelle, Suomen biotaloudelle sekä muulle maaseudun liikenteelle.

Yksityisteillä on Suomessa tärkeä merkitys. Yksityisteitä on yhteensä 360 000 km eli yli 80 % koko tiestön määrästä. Kainuussa ajoneuvolla liikennöitäviä yksityisteitä on noin 20 000 km. Lisäksi on huomattava määrä kevytrakenteisempia pelto-, piha ja mökkiteitä, joita hyödynnetään esimerkiksi metsätalouden kuljetuksissa.

Vuodelta 1962 peräisin olevaa yksityistielakia tullaan uudistamaan. Vanha laki on monista eri syistä ajastaan jäljessä.

Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset yksityistieverkon kehittämiselle ja ylläpidolle. Lain esitetään tulevan voimaan vuoden 2020 alussa.

Lakiesityksellä halutaan lisätä muun muassa tieosakkaiden päätösvaltaa. Lisäksi lakiuudistuksella selkiytetään eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon ja liikkumisen suhteen ja tehdään mahdolliseksi kuntien, maakuntien tai valtion tuleminen tieosakkaaksi. Kaikki ovat kannatettavia asioita.

Ehdotetulla lailla pyritään myös kannustamaan tieosakkaita järjestäytymiseen ja yksityisteitä koskevan tiedon ylläpitoon. Yksityisteiden ja niillä olevien siltojen tämän hetkinen kunto ja tulevat investointitarpeet eivät ole tiedossa millään julkisella organisaatiolla tällä hetkellä. Uudistuksen myötä pystytään lisäämään suunnitelmallisuutta.

Näyttää myös siltä, että osaaminen on häviämässä yksityisteiden varsilta, kun sukupolvet vaihtuvat ja osakkaat asuvat kaukana kohteesta. Tämä näky teiden huononevana kuntona.

Lakiesityksen mukaan nykyisten valtionavustusten jakaminen siirrettäisiin vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien tehtäväksi. Samalla avustuskriteereitä karsitaan ja maakunnille annetaan valinnanvapaus avustamisen suhteen. Avustuskriteereiksi jätetään yksityistien järjestäytyneisyys sekä yksityistietä koskevan tiedon olemassaolo, ajantasaisuus ja avoimuus.

Kainuussakin yksityisteillä on paljon korjattavaa, jotta ihmiset, raaka-aineet, tavarat ja palvelut pääsevät liikkumaan.  

Sipilän hallituskaudella panostetaan voimakkaasti sekä alemman asteisen tieverkon korjaamiseen, että uusien kehittämishankkeiden edistämiseen.

Kokonaisuudessaan tällä vaalikaudella väylien korjausvelkaa lyhennetään lähes miljardilla eurolla. Tämän lisäksi uusia liikennehankkeita toteutetaan noin 700 miljoonan euron edestä.

Keskustavetoinen hallitus haluaa kehittää koko Suomea. Tiestöön tehtävät satsaukset vauhdittavat taloutta ja työllisyyttä.

Timo Korhonen

Kansanedustaja