Tiestö on talouden ja työllisyyden verisuonisto

Perjantai 17.8.2018


Kainuun Sanomat 17.8.2018

Tiestö on talouden ja työllisyyden verisuonisto 

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vieraili alkuviikosta Kainuusta. Kainuussa ja Suomen teillä on paljon korjattavaa, jotta ihmiset, raaka-aineet, tavarat ja palvelut pääsevät liikkumaan.  

Sipilän hallituskaudella on panostettu merkittävästi aiempaa enemmän tieverkon korjaamiseen ja uusien väylähankkeiden edistämiseen. Kokonaisuudessaan tällä vaalikaudella väylien korjausvelkaa lyhennetään lähes miljardilla eurolla aiempaa enemmän. Tämän lisäksi uusia liikennehankkeita toteutetaan noin 700 miljoonan euron edestä.

Valtionvarainministeriö julkaisi äskettäin talousarvioesityksensä vuodelle 2019. Esityksen mukaan teiden kunnossapidon nykytasosta leikataan 400 miljoona euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna korjausvelan purkamiseen ei olisi käytettävissä yhtään rahaa. 

VM:n esitys on vasta esitys. Tästä alkaa vääntö koko hallituksen esitykseksi. Viime talvi erityisesti osoitti, että tiestön nykykuntoa on parannettava, joten korjausvelka edellyttää rahoituksen lisäämistä ”normaali määristä”. Syksyn aikana siis kaikki kivet ja kannot käännetään rahoituksen lisäämiseksi. 

Aiemmin tänä vuonna ministeri Bernerin johdolla esitettiin yksimielisesti yli puoluerajojen vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitusta tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen joka vuosi. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta. Tämä on välttämätöntä, jotta tieverkkomme rapautuminen ei enää syvenisi.

Ministeri Berner on tinkimättömästi korostanut tieverkon pitkäjänteistä kehittämistä. Suomi tarvitsee 12-vuotisen, yli vaalikausien kestävän suunnitelman liikenteen kehittämiseen. Suunnitelma sisältäisi tiestön kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet. Ruotsissa tämä malli on toiminut hyvin. 

Suomessa liikenneverkon pidempiaikainen rahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehityksen esteenä. Pelkästään vuosittaiseen valtion budjettiin perustuva liikenneverkon rahoitus ei  ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvitaan uusia rahoitusmuotoja.

Kainuussa on menossa monia elikeinohankkeita, jotka luovat työtä ja hyvinvointia koko Kainuuseen. Kaivannateollisuuden, biotalouden ja matkailun kehittäminen edellyttävät sitä, että Kainuun tiestön on oltava kunnossa. 

Toimiva tiestö toimii vipuvartena investoinneille ja kasvulle. Liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti Kainuun elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeiden mukaan. 

Yksityisteitä ei tule unohtaa, sillä niillä on iso rooli Kainuussa ja koko Suomessa. Yksityisteitä on yhteensä 360 000 km eli yli 80 % koko tiestön määrästä. Kainuussa ajoneuvolla liikennöitäviä yksityisteitä on noin 20 000 km. Lisäksi on huomattava määrä kevytrakenteisempia pelto-, piha ja mökkiteitä, joita hyödynnetään esimerkiksi metsätalouden kuljetuksissa.